Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2014

KKY_maaliskuu_20141

Pääkirjoitus: Oivalluksia osaamisesta

Heidi Vaarala ja Teija Kangasvieri

 

Osaava vai sivistynyt kansakunta koulutuspolitiikan päämääränä?

Jouni Välijärvi

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus rakentuu osaamiselle. Korkeatasoinen osaaminen ei kuulu pelkästään kansakunnan eliitille vaan on nykyisin jokaisen kansalaisen perusoikeus ja välttämättömyys. Tämä korostuu pienen kansakunnan menestystekijänä. Jokaisen suomalaisen kouluttautumisen minimitaso edellyttää vähintään toisen asteen koulutusta ja ammatillista erikoistumista. Riittävän laaja-alainen koulutus on ihmiselle myös edellytys selviytyä tilanteista, joissa tutut työtehtävät korvautuvat uusilla tai katoavat kokonaan.

 

Vieraasta kielestä omiksi sanoiksi: Mitä Vološinov sanoi kielen oppimisesta ja opettamisesta?

Hannele Dufva

Toisten ja vieraiden kielten opettamisen perustana ovat mm. erilaiset kieltä ja sen oppimista koskevat käsitykset. Mitä siis opetetaan, kun opetetaan kieltä? Mitä opiskelija kokee oppivansa, kun hän opiskelee kieltä? Mitä arvioidaan, kun arvioidaan kielitaitoa? Usein kieltä – kielenopetuksen keskeisintä käsitettä – tunnutaan pitävän itsestään selvänä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Muuttuva maailma ja uudet teoreettiset näkökulmat pakottavat tarkistamaan myös kielikäsityksiä. Tässä artikkelissa esittelen dialogista kielikäsitystä ja keskityn erityisesti Valentin N. Vološinovin antiin.

 

Kyllä, venäjä opettaa

Marjatta Vanhala-Aniszewski

Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaine osana Jyväskylän yliopiston kielten laitosta kouluttaa kielen opettajia ja muita kieliasiantuntijoita kuten tutkijoita, toimittajia, tiedottajia, kielenhuoltajia, kielikonsultteja jne. Vastuu koulutuksesta on suuri, sillä yliopiston tehtävänä on antaa korkeinta ja tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa kielten opetusta. Niinpä onkin tärkeää pohtia, mitkä ovat ne taidot, jotka tämän päivän nopeasti muuttuvassa maailmassa ovat relevantteja ja millaisille venäjän kielen asiantuntijoille on tulevaisuudessa tarvetta.

 

Liike-espanjaa sulavasti

Pasi Puranen

Käsittelen tässä artikkelissa sulautuvaan metodiin perustuvan liike-espanjan kurssin luomista ja valotan hieman kokemuksia opetuksen kehittämisestä. Sulautuvalla metodilla tarkoitetaan oppimisen ja opettamisen tapaa, jossa kontaktiopetukseen yhdistetään erilaista tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödyntäviä menetelmiä ja oppimistehtäviä (esim. Graham, 2006; Levonen & Joutsenvirta & Parikka, 2009). Olin jo useamman vuoden ajan pohtinut uudentyyppisen kurssin aloittamista. Vuonna 2010 aloitin kehittämistyön tavoitteenani luoda uudentyyppinen, sulautuvaan oppimismetodiin (Blended Learning) perustuva, kauppatieteen opiskelijoille suunnattu liike-espanjan perusteiden (6 op) kurssi Aalto-yliopiston kielikeskuksessa*. Tavoitteenani oli lisätä kurssin opiskelijalähtöisyyttä, autenttisen materiaalin hyödyntämistä oppimistehtävissä ja yhdistää verkko- ja kontaktiopetus mielekkäästi ja tasapainoisesti. Kurssi on tarkoitettu espanjan opintojaan aloittaville, ja sen eurooppalaisen viitekehyksen mukainen tavoitetaso on A2. Pilotoin kurssin keväällä 2011. Se on ollut opetusohjelmassa lukuvuosina 2011–2012 ja 2012–2013 yhteensä kolme kertaa. Tänä lukuvuonna kurssi huilailee ja on opetusohjelmassa jälleen 2014–2015.

 

Miss Kati! Please teach me!

Kati Loponen

Mitä tapahtuu, kun suomalainen luokanopettaja löytää itsensä opettamasta englantia ja englanniksi luokalle, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä? Kuinka kokemukset CLIL-opetuksesta toimivat käytännössä aivan eri kulttuurikontekstissa? Miltä näyttää Arabiemiraattien koulu-uudistus koululaisen ja suomalaisen luokanopettajan silmin katsottuna?

 

Vieraita kieliä voidaan opiskella myös yritysyhteistyöprojektissa

Eila Minkkinen ja Yki Myntti

Tämä artikkeli kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuonna 2013 toteutetusta pilottiprojektista, jossa autettiin pientä satakuntalaista yritystä osallistumaan kansainvälisille elintarvikealan Anuga 2013 -messuille Kölnissä. Projektia ohjasi kaksi lehtoria ja siihen osallistui kolme opiskelijaa liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmista. Oppimistavoitteet liittyivät markkinointiosaamiseen, kielellisiin valmiuksiin sekä kulttuurilliseen ja vuorovaikutteiseen markkinointiviestintään.

 

FIS-STEPS -verkostohanke – kohti yhtenäisempää vieraskielistä opetusta

Miika Katajamäki

Artikkeli esittelee Suomen vieraskielisen opetuksen kehittämishanketta FIS-STEPS (Finnish International Schools – Sharing Tools for English Public Schools), joka on Opetushallituksen rahoittama valtakunnallinen verkostohanke. Hankkeessa on viisi toimijaa ja se pyrkii kehittämään suomalaista englanninkielistä ja kaksikielistä opetusta sekä yhtenäistämään kirjavan CLIL-kentän käytäntöjä, termistöä ja materiaaleja.