Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2021
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(1)
Julkaistu: 10. helmikuuta 2021
Pääkirjoitus: Monikielisyys kielen, sisällön ja yhteisön yhteispelinä
Susanne Karppinen ja Erja Kyckling
Kielet valintojen kohteena varhaiskasvatuksessa
Mari Honko ja Sanna Mustonen
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kieliä varhaiskasvatuksessa on nostettu kielitietoisuuden lisäämisen kohteeksi ja millaisia ovat varhaiskasvattajien ja kotien väliset keskustelut, jotka koskevat monikielisten lasten omien äidinkielten käyttöä. Kyselymme perusteella varhaiskasvatuksessa korostetaan suomen kielen asemaa; vahva asema on myös englannilla. Äidinkielten tukeminen sen sijaan saattaa jäädä satunnaiseksi. Perheiden kielivalinnat eivät ole vapaita, vaan ympäristön arvostus – ja esimerkiksi varhaiskasvattajien asenteet ja tietoisuus – vaikuttavat osaltaan siihen, miten kieliä valitaan käyttää ja kehittää. Kielivalintoihin liittyvää keskustelua onkin syytä edelleen syventää niin asiantuntijoiden kesken kuin varhaiskasvatuksen ja perheiden välillä.
"The thing... is kinda complicated": What and how do you assess in CLIL?
Dmitri Leontjev ja Mark deBoer
“Every teacher is a language teacher” has almost become a mantra in educational systems throughout the world. However, what does it mean in practice? If language learning and teaching is a part of any classroom, how do you teach and assess both content and language simultaneously? This question inspired a collaboration of teachers and researchers from all around the world which we reflect on in this paper.
Lärarnas syn på undervisningsplanering i ämnet historia i språkbad
Ella Turpiainen ja Karita Mård-Miettinen
Denna artikel grundar sig på en avhandling pro gradu (Turpiainen 2020) som behandlar undervisningsplanering i ämnet historia i svenskt språkbad i Finland. Språkbad i svenska är ett undervisningsprogram där eleverna undervisas en stor del av skolämnena på svenska som är deras andraspråk. I avhandlingen undersöktes vad lärare i språkbad beaktar vid planering av historieundervisningen på svenska i årskurser 4–6. Undersökningen fokuserade främst på språkrelaterade faktorer och visade att lärarna anser det vara viktigt att ta hänsyn till utmanande ämnesspecifikt språk i planeringen av historieundervisningen. Resultaten visade även att det ämnesspecifika språket påverkar planeringen av både innehållsliga och språkliga mål.
Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta
Anssi Roiha, Melanie Post Uiterweer ja Helen Absalom
Monikielisyys on nykyisin arkipäivää monissa kouluissa. Myös Suomen kouluissa erikielisten oppilaiden määrä on kasvanut ja sen odotetaan yhä kasvavan tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten koulut voivat positiivisesti huomioida monikielisyyttä arjessaan. Käytämme esimerkkinä Utrechtin kansainvälistä koulua Alankomaissa ja kuvaamme, miten oppilaiden monipuoliset kielirepertuaarit nähdään siellä voimavarana ja miten niitä hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti opetuksessa. Koulu on erityisen monikielinen yhteisö, sillä oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa ja puhuvat useita kieliä. Tämän lisäksi koulun henkilökunta koostuu noin 30 eri kansallisuudesta. Tämän seurauksena monikielisyys on luonnollinen osa koulun arkea.
Språkbadets betydelse för tidigare språkbadselevers liv
Karoliina Muurimäki ja Karita Mård-Miettinen
Denna artikel grundar sig på en avhandling pro gradu i svenska språket (Muurimäki 2020). I avhandlingen undersöktes språkbadets betydelse för livet hos en grupp unga vuxna som gått på samma klass i svenskt språkbad. Språkbadet är ett undervisningsprogram där finskspråkiga elever undervisas en stor del av skolämnena på svenska som är deras andraspråk. Undersökningen visade att de tidigare språkbadseleverna var nöjda med språkbadet och ansåg att det givit dem en positiv attityd till språkbadsspråket svenska, en stolthet över sina språkkunskaper och ett intresse att använda svenska. Dock hade många upplevt en period av osäkerhet med svenska efter den intensiva kontakten med svenskan i språkbadet. De tidigare språkbadseleverna upplevde också att de har haft nytta av sina språkkunskaper efter språkbadet i studie- och arbetslivet.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä kielten ja viestinnän opiskelusta moniammatillisissa ryhmissä
Pirkko Pollari
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) toteutettiin vuosina 2017–2019 kokeilu, jossa suomenkielisten ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien opiskelijat opiskelivat englantia, ruotsia ja viestintää moniammatillisissa ryhmissä. Ennen kokeilun alkua kerättiin JAMKin kielikeskuksen henkilöstöltä näkemyksiä muutoksen mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Nämä näkökulmat on raportoitu Kieliverkoston Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä maaliskuussa 2018 (Pollari & Kotikoski 2018a). Nyt raportoitavana on opiskelijoiden näkemyksiä englannin, ruotsin ja viestinnän opiskelusta monialaisissa ryhmissä. Opiskelijapalaute on kerätty kyselyllä vuonna 2018, kun kokeilua oli edennyt reilu vuosi. Kyselyn päätuloksena oli, että suurin osa vastaajista piti opiskelua monialaisissa ryhmissä mielekkäänä. Sittemmin tämä työskentelytapa on vakinaistunut JAMKin suomenkielisissä ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmissa.
Lausepaino-ongelmia: ääntämisen ymmärrettävyyteen voi vaikuttaa se, mitä painottaa ja miten
Henna Heinonen
Tässä artikkelissa tiivistän väitöskirjani neljän osatutkimuksen pääteemat ja tulokset. Väitöskirjani sijoittuu soveltavan kielitieteen oppiaineeseen, ja sen on tarkoitus hyödyttää kieltenopetusta ja ääntämisenoppimista. Väitöstutkimuksessani syvennyin suomenkielisen puhuman ruotsin ääntämiseen ja sen ymmärrettävyyteen. Aihe on kiinnostava, sillä helposti ymmärrettävää ääntämistä on jo pidempään pidetty sopivana tavoitteena kielten opiskelussa. Mikä ääntämisestä sitten tekee helposti ymmärrettävää? Kysymykseen ei aivan helposti löydy vastausta, mutta väitöstutkimukseni avulla vastaus alkaa hahmottua.