Pohjoismaisen puheenjohtajuusvuoden pöhinöitä

 
Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa kuluvan vuoden ajan. Millaisia teemoja puheenjohtajuuskauden aikana käsitellään? Mihin asioihin keskitytään koulutuksen ja tutkimuksen saralla? Entä millaisia tapahtumia järjestetään? Siitä lisätietoa tässä tietoiskussa.

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016. Pohjoismaiden ministerineuvosto on perustettu vuonna 1971, ja se on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin lisäksi siihen kuuluvat myös Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Toiminnan tavoitteena on edistää Pohjoismaiden yhteistyötä. Tätä toteutetaan tuomalla puheenjohtajuusvuoden aikana esille teemoja, joita halutaan kehittää pohjoismaisin voimin. Suomen kauden johtoteemat ovat vesi, luonto ja ihmiset. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen sektoriohjelman keskeiset teemat ovat puolestaan digitalisaatio, osallisuus, osaamisen kehittäminen ja avoin tiede.

Puheenjohtajuusvuonna tarkastellaan koko osaamisen ketjua varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja työelämässä tarvittaviin valmiuksiin. Lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän vaikutukset Pohjoismaiden koulutusjärjestelmiin ovat keskeisesti esillä. Myös pohjoismaista liikkuvuutta ja tutkimusyhteistyötä kehitetään.

Kielikoulutuksen osalta tavoitteena on tarkastella kielitaidon, monilukutaidon ja kielikasvatuksen kysymyksiä pohjoismaisten opetussuunnitelmien kautta. Myös opettajien perus- ja täydennyskoulutus ovat esillä. Puheenjohtajuusvuoden aikana julkaistaan raportti opettajankoulutuksen tilasta Pohjoismaissa.

Pohjoismaista yhteistyötä vahvistetaan muun muassa järjestämällä kokouksia ja tapahtumia. Koulutuksen ja tutkimuksen tapahtumakalenterissa on luvassa esimerkiksi UNESCO-konferenssi sananvapaudesta ja seminaari digitaalisesta koulutusyhteistyöstä Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä kevään aikana sekä pohjoismaisen varhaiskasvatuspedagogiikan konferenssi ja pohjoismainen opetussuunnitelmaseminaari syksyllä.

Myös Kielikoulutuspolitiikan verkosto on mukana tuottamassa puheenjohtajuuskauden ohjelmaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Verkoston tämän vuoden teema, verkostot ja yhteistyö, onkin siten erittäin ajankohtainen, ja tavoitteena on vahvistaa pohjoismaisia yhteyksiä tutkimuksen ja koulutuksen kentällä. Järjestettävät tilaisuudet kytkeytyvät aihepiireiltään puheenjohtajuusvuoden teemoihin.

Huhtikuun alussa Kielikoulutuspolitiikan verkosto järjestää Helsingissä seitsemännen valtakunnallisen Kieliparlamentin, jonka teemana on pohjoismaisessa kielimaisemassa tapahtuneet muutokset. Parlamentissa keskustellaan muun muassa vasta maahan saapuneiden kieltenopetuksesta, kielikasvatuksesta ja opetussuunnitelmista. Pääpuhujaksi saapuu yliopistonlehtori Päivi Juvonen kielididaktiikan laitokselta Tukholman yliopistosta. Parlamenttiin osallistuu myös pohjoismainen kieliasiantuntijaryhmä Ekspertgruppen Nordens Sprogråd.

Kesällä järjestetään Kielikoulutuspolitiikan verkoston ja Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen yhteistyönä kansainvälinen konferenssi CoDesigns. Envisioning Multi-sited Language Education Policies Jyväskylässä (20.–22.6.2016). Konferenssin ohjelmaan kuuluu paneeli, johon on kutsuttu pohjoismaisia asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten vuoden 2015 pakolaiskriisi on kohdattu ja miten siinä on toimittu eri Pohjoismaissa kielikoulutuspolitiikan näkökulmasta.

Marraskuussa Kielikoulutuspolitiikan verkosto on mukana kahdessa kielitaidon arviointiin liittyvässä tapahtumassa Helsingissä. Päätapahtuma on ALTE-yhdistyksen (The Association of Language Testers in Europe) konferenssi (11.11.2016). Samalla viikolla kokoontuu myös Nordiskt ALTE, joka on pohjoismaisten kielitaidon arvioijien ja testaajien yhteistyöverkosto. Kielikoulutuspolitiikan verkosto esittelee molemmissa tapahtumissa toimintaansa ja järjestää ALTE-konferenssin osallistujille työpajan, jossa käsitellään suomi toisena kielenä -arvioinnin kysymyksiä eri koulutustasojen näkökulmista.

Näistä tapahtumista raportoidaan vuoden mittaan Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä.

Hyvää pohjoismaista vuotta kaikille!

Kirjoittaja on Kieliverkoston tutkimuskoordinaattori.

 

Lähteet / lisätietoja

 

 
Artikkeli Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa
Lataa PDF