Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2016

KKY_maaliskuu_2016_sarjis
 

Pääkirjoitus: Satakielikuukautta sadalla kielellä

Heidi Vaarala ja Teija Kangasvieri

 

Kieltenopettaja kielikasvatuksen ammattilaisena – asiantuntijuus muutoksessa

Ritva Kantelinen, Seija Jeskanen ja Teija Koskela

Suomalaisessa kielimaisemassa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut ja alati jatkuva moninaistuminen on tehnyt monikieliset ja -kulttuuriset kohtaamiset osaksi arkea yhä useammalle. Kielitaidon käyttäminen, opiskelu ja oppiminen ovat tulleet kaikkien ulottuville, ei pelkästään formaalissa kouluopiskelussa vaan myös lukemattomissa pienissä ja isoissa informaaleissa koulun ulkopuolisissa tilanteissa. Myös näkemys kielitaidosta ja kieltenopiskelun tavoitteista on muuttunut. Kaikki tämä on muuttanut monin tavoin myös kieltenopettajien työtä ja työympäristöjä, ja sen myötä työssä tarvittavan asiantuntijuuden sisältöjä.

 

Pluriliteracies-malli ja Suomen opetussuunnitelmauudistus

Miika Katajamäki

Kielitietoisuus ja kielikasvatuksen periaatteet ovat tulleet viime vuosien aikana erityisen huomion kohteeksi suomalaisessa opetuksessa. Samat periaatteet ja ajatukset ovat saaneet runsaasti tilaa myös eurooppalaisessa keskustelussa Euroopan neuvostoa myöten. Kielitietoisuuden tuominen keskustelun keskiöön ja opetuksen kehittämisen lähtökohdaksi on tarjonnut myös kaksikieliseen opetukseen ja CLIL-opetukseen uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja, joista yksi esimerkki on Grazissa Euroopan nykykielten keskuksessa (ECML) kehitetty CLIL and Literacy -projektin malli Pluriliteracies Approach to Teaching and Learning (PTL), johon sain mahdollisuuden tutustua kesäkuussa 2015 Grazissa järjestetyssä työpajassa.

 

Kielirajat ylittävää yhteistyötä ruotsinkielisissä lukioissa

Charlotta Engberg, Michaela Pörn ja Katri Hansell

Tässä artikkelissa tarkastellaan ruotsinkielisten lukioiden yhteistyötä suomenkielisten ja ulkomaalaisten lukioiden kanssa. Artikkelissa esitellään yhteistyön erilaisia muotoja, kuten vierailuja, yhteistä opetusta ja virtuaalista yhteydenpitoa. Artikkeli perustuu kartoitukseen, joka tehtiin osana Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston yhteistä eLuokkatandem-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää luokkatandemia kielipedagogisena mallina virtuaalisissa oppimisympäristöissä sovellettavaksi. Kartoituksen tavoitteena oli ennen uuden hankkeen aloittamista selvittää, millaista yhteistyötä lukioissa jo tehdään.

 

Uskonvahvistusta suomalaiselle koulutukselle! Pasi Sahlberg ja kuudes Kari Sajavaara -muistoluento

Taina Saarinen

Pasi Sahlberg, suomalaisen koulutuksen puolestapuhuja maailmalla, kävi Jyväskylässä tammikuun puolivälissä pitämässä kuudennen Kari Sajavaara -muistoluennon otsikolla ”Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?” Harvardin yliopiston vierailevan professorin esiintyminen kiinnosti: Jyväskylän yliopiston Martti Ahtisaari -sali oli tupaten täynnä kuulijoita.

 

Pohjoismaisen puheenjohtajuusvuoden pöhinöitä

Teija Kangasvieri

Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa kuluvan vuoden ajan. Millaisia teemoja puheenjohtajuuskauden aikana käsitellään? Mihin asioihin keskitytään koulutuksen ja tutkimuksen saralla? Entä millaisia tapahtumia järjestetään? Siitä lisätietoa tässä tietoiskussa.