Edetään Espoossa: Omankielistä samanaikaisopetusta ja tukea oppilaille koulupolun eri vaiheissa

Espoon runsas muuttovoitto perustuu kokonaan vieraskielisiin muuttajaperheisiin ja koulujen osalta heidän lapsiinsa. Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia monikielisiä oppilaita, joiden äidinkieli on Väestörekisterin mukaan muu kuin suomi, ruotsi tai saame, oli yli 5800 lokakuussa 2019. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Heidän lisäkseen Espoossa asuu paljon monikielisiä oppilaita perheineen. Valmistavan opetuksen oppilaita oli tämän vuoden lokakuussa 670 eli enemmän kuin syksyllä 2016. Vastataksemme näihin kasvavan, monikielisen oppilasjoukon tarpeisiin ja koti-koulu-yhteistyön haasteisiin aloitimme Edetään Espoossa -hankkeen tammikuussa 2018.

Julkaistu: 4. joulukuuta 2019 | Kirjoittanut: Maryan Hussein ja Sanna Voipio-Huovinen

 

Edetään Espoossa -hanke jatkuu kesäkuuhun 2020 asti, ja sitä rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Kyseessä on Espoon suomenkielisen perusopetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen yhteishanke.

Edetään Espoossa -hanke kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulutuspolkuja tukevia menettelyjä ja levittää tietoa hyvistä toimintatavoista. Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten ja heidän huoltajiensa osallisuutta kouluissa ja päiväkodeissa. Näin edesautetaan perheiden kotoutumista Suomessa. Hankkeen näkyvimpiin toimintoihin kuuluvat kulttuuriohjaus kouluissa ja päiväkodeissa sekä samanaikaisopetus omalla äidinkielellä. Lisäksi esittelemme mm. hankkeen tuottamia materiaaleja.

Kulttuuriohjaus Espoossa

Kulttuuriohjausta, jota on aiemmin kutsuttu Espoossa nimellä kulttuuritulkkaus, toteutetaan seitsemällä kielellä. Arabian-, persian- (dari/farsi), kurdin- ja somalinkieliset kulttuuriohjaajat tekevät työtään kokopäiväisesti. Lisäksi kulttuuriohjausta on tarjolla viron, venäjän ja thain kielillä osa-aikaisesti. Kulttuuriohjaajat ovat sosiaali- ja terveysalan tai opetusalan ammattilaisia, joilla on kokemusta suomalaisesta koulu- ja kasvatuskulttuurista sekä ymmärrys maahanmuuttajataustaisten perheiden lähtömaiden kasvatuskulttuureista. Tätä osaamista soveltaen aktiivisesti monikieliset kulttuuriohjaajat auttavat perheiden kotouttamista, tukevat kasvattajien ja kodin yhteistyötä muun muassa erilaisissa palavereissa sekä ennaltaehkäisevät lasten ja nuorten tai heidän huoltajiensa syrjäytymistä. Espoon kaupungin kulttuuriohjaajilla on omakohtainen kokemus maahanmuuton prosessista koko perheen näkökulmasta, vahva kokemus sosiaali- ja terveysalasta sekä kasvatustyöstä. He ovat aiemmin toimineet mm. nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Kulttuuriohjauksessa yhdistyvät mm. palveluohjaus, perheiden psykososiaalinen tuki sekä konsultointi, joiden kautta kulttuuriohjaajat tukevat myös oppilaiden perheenjäsenten identiteettejä. Tilanteissa, joissa on jo käsillä suurempi konflikti tai väärinymmärrys, kulttuuriohjaaja voi toimia sovittelijan roolissa avaten ja ratkaisten kulttuurisia eroja osapuolten välillä.

Hyvin koulutetut oman äidinkielen opettajat toimivat samanaikaisopettajina omilla äidinkielillä

Espoossa on paljon hyvin koulutettuja oman äidinkielen opettajia: 57 opettajasta 60 prosentilla on maisterintutkinto ja opettajankoulutus omasta maastaan. Kaikista oman äidinkielen opettajista 28 prosenttia on muodollisesti kelpoisia opettajia.  Opettajista 23 on päätoimisia ja loput sivutoimisia, ja monella heistä on esimerkiksi matematiikan aineenopettajan pätevyys. Hankerahoituksen turvin Espoon omat oman äidinkielen opettajat toteuttavat samanaikaisopetusta 16 eri omalla äidinkielellä. Samanaikaisopetuksessa oman äidinkielen opettaja on mukana oppilaan tietyn oppiaineen oppitunnilla ja opettaa oppilaalle oppitunnin sisällön omalla äidinkielellä. Samanaikaisopettaja arvioi tarvittaessa oppilaan oman äidinkielen ymmärtämistaitoa, jotta luokan- tai aineenopettaja saa tietoa lapsen ymmärryksen tasosta, esimerkiksi eri käsitteiden ymmärtämisestä tai matemaattisesta lähtötasosta.

Samanaikaisopetusta voivat tilata opettajat, joilla on luokassaan suomea heikosti puhuvia oppilaita, jos opettajalla on esimerkiksi huoli, että oppilas ei ymmärrä lainkaan, mitä asioita käydään läpi tai jos halutaan saada selkoa siitä, miten paljon oppilas ymmärtää.  Samanaikaisopettajaa ei siis saa käyttää avustajana, vaan tarkoitus on auttaa oppilas vaikeimman vaiheen yli esimerkiksi matematiikan tai biologian tunnilla. Tämän jälkeen oppilaan ja opettajan yhteistyö jatkuu ennallaan, mutta opettaja on saanut paremman käsityksen oppilaan taidoista, kun oppilaan ymmärtämistä ja omatoimisuutta on autettu. Tiukkoja samanaikaisopetuksen saamisen kriteerejä ei siis ole, vaan tilannetta katsotaan aina oppilaan tarpeiden mukaan.

Samanaikaisopetus on ollut hyvin suosittua: sitä on annettu hankeaikana yli 2170 tuntia, mikä on paljon hanketoimintana mutta jakautuu 15 opettajalle lähes neljällä lukukaudella. Eniten tarvetta on ollut arabian, persian, kurdin, somalin ja thain kieliselle samanaikaisopetukselle. Edetään Espoossa on kaupungin toinen ulkopuolisella rahoituksella toteutettu hanke, jonka turvin on pystytty tarjoamaan omankielistä samanaikaisopetusta omilla äidinkielillä. Erittäin kiittävän palautteen takia olemme hakemassa uutta rahoitusta muun muassa samanaikaisopetukselle.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuuden lisääminen

Hankkeen osana kouluissa on järjestetty myös huoltajien Wilma-käyttöohjauksia, joissa kulttuuriohjaajat kädestä pitäen neuvovat tämän koti-koulu-yhteistyön viestintävälineen käyttöä. Lisäksi koulujen ja päiväkotien henkilöstölle on pidetty Koulu ja kasvatus eri kulttuureissa -koulutuksia, joissa avataan eri maiden koulutus- ja kasvatuskulttuuria. Näiden koulutusten tavoitteena on antaa henkilökunnalle perustietoa eri maiden kasvatuskäytännöistä sekä luoda avoin foorumi, jossa kasvattajat voivat kysyä heitä askarruttaneita kysymyksiä (esimerkiksi kulttuuriin tai uskontoon liittyvistä epäselvyyksistä). Kouluille on ollut tarjolla myös kokeneen laaja-alaisen erityisopettajan konsultointitukea erilaisissa kysymyksissä, varsinkin valmistavan opetuksen järjestelyihin tai oppilaiden niveltämiseen liittyvissä asioissa oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen.

Edetään Espoossa -materiaalit

Hankkeessa on julkaistu suomen opetuksen tueksi Liikettä lukutaitoon -kartoitusmateriaali, joka sisältää viisi vaikeutuvaa tekstiä ja tehtäviä lukutaidon prosessiarviointiin. Tekstien aihepiirit ovat koululaisille tuttuja, sanasto ja teemat ovat tuoreita. Keskeisenä tavoitteena on tavoitella oman oppimisensa omistajuutta, jossa oppilas huomaa edistymisensä, ja myönteinen minäkuva ohjaa lukuharrastuksen pariin. Materiaali soveltuu sekä suomea äidinkielenään puhuvien että suomea toisena kielenään puhuvien 3.–9. luokkalaisten opetukseen. Se toimii erityisen hyvin oppilailla, joilla on haasteita lukemisen kanssa. Prosessiarvioinnissa oppilasta ei verrata toisiin oppilaisiin, vaan vertailukohtana ovat hänen omat aiemmat suorituksensa (POPS 2014). Oppilaan taidon kehitys tulee näkyväksi, ja arviointi voi antaa kannustavaa palautetta oppilaalle, huoltajalle ja opettajalle. Materiaali ei korvaa jo käytössä olevia normeerattuja lukukokeita, mutta se antaa uutta tietoa lukutaidon kehittymisestä. Kartoitusmateriaalin tekijät ovat kokeneita S2- ja laaja-alaisia erityisopettajia. Materiaalin voi tilata hankekoordinaattorilta maryan.hussein@espoo.fi.

Hanke on julkaissut Jatko-opinnot tutuksi -oppaan, joka on käännetty viidelle kielelle (arabia, englanti, persia, kurdi ja somali). Oppaassa käydään läpi paikalliset toisen asteen koulutuspolut, jotka on räätälöity monikielisille oppilaille yleisen toisen asteen koulutustarjonnan lisäksi. Näitä räätälöityjä koulutuksia ovat muun muassa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA), Maahanmuuttajanuorten koulutus (MANU) Opetushallituksen tuen turvin sekä Nuorten työpajatoiminta. Oppaan sisältöjä käydään läpi syksyisin järjestettävissä Jatko-opinnot tutuksi -illoissa, joissa peruskoulun päättäville nuorille ja heidän perheilleen kerrotaan eri jatko-opintomahdollisuuksista. Iltoja järjestetään kaikilla Espoon alueilla, ja iltojen sisältö tulkataan perheille omalla äidinkielellä (muun muassa somaliksi, arabiaksi, kurdiksi, dari/farsiksi, venäjäksi ja englanniksi).

Espoon ja pääkaupunkiseudun monikielisten oppilaiden määrän kasvu edellyttää jatkuvaa kehittämistyötä päivittäisen opetuksen ja suunnittelun lisäksi. Edetään Espoossa -hankkeen toiminnoista on saatu paljon hyvää palautetta, ja tänä talvena työskentelemme työmuotojen valtavirtaistamiseksi kaupungissamme ennen hankkeen loppua. Koulut ovat pyytäneet erityisesti samanaikaisopetuksen jatkumista ja kulttuuriohjauksen laajenemista muillekin kielille. Lisäksi haemme uusia rahoituslähteitä.

Kokoamme hankkeen tuotokset ja kuvauksia hankkeen toiminnoista kotisivuillemme osoitteeseen espoo.fi/edetaanespoossa. Kotisivu on auki, ja lisäämme sinne tietoa hankkeen toiminnoista talven ja kevään 2020 aikana. Tervetuloa tutustumaan!

 

 

Maryan Hussein on Edetään Espoossa -hankkeen hankekoordinaattori. Sanna Voipio-Huovinen on Espoon opetustoimen kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen palveluyksikön suunnittelija, jonka toimenkuvaan kuuluvat palveluyksikön kehittämishankkeet.

 

Lähteet

POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

www.espoo.fi/edetaanespoossa