Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2013

Teema: Suomea kaiken ikää -koulutus
KKY_maaliskuu_20131
 

Pääkirjoitus: Kotouttamistyön asiantuntijoiden osaamista kehittämässä

Sari Pöyhönen ja Heidi Vaarala

 

Suomea kaiken ikää – kotouttamistyötä tukevaa täydennyskoulutusta

Eija Aalto, Maisa Martin ja Minna Suni

Täydennyskoulutus rajoittuu usein yhden ammattiryhmän muutaman aktiivin käynteihin lyhytkursseilla. Suomea kaiken ikää -koulutuksen ideana oli tarjota moniammatillisille ryhmille tukea uudentyyppisen kotouttamistyön toteuttamiseen ja saattaa erilaisia asiantuntijoita yhteen pitkäjänteisemmin.

 

Valmistavan opetuksen ja alkuopetusluokan yhteistyö

Julia Mikkola

Valmistava opetus ja alkuopetus voivat muodostaa toimivan tiimin, joka tukee valmistavan oppilaiden integroitumista kouluyhteisöön. Tästä hyötyvät kaikki, ja se vastaa myös kansainvälistyvän maailman haasteisiin. Kyky tulla toimeen ja tehdä yhteistyötä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa on arvokas taito meille kaikille.

 

Inklusiivinen valmistava opetus Martinlaakson koulussa Vantaalla

Tiina Elonen

Laajavuoren koulussa Vantaalla alkoi huhtikuussa 2012 projekti, jonka tavoitteena oli kartoittaa ja tiedostaa valmistavan opetuksen toimintatapoja koulun arjessa sekä kehittää niitä. Hyvin pian huomattiin, että kyse ei voi olla pelkästään valmistavasta opetuksesta, vaan mukaan liitettiin koko Suomi toisena kielenä -opetus (S2-opetus). Rahoitus hankkeelle saatiin Osallisena Suomessa -hankkeesta, joka maksaa opettajien sijaiskulut kokoontumiskertojen ajalta. Syksyllä 2012 ryhmään tuli mukaan yläkoulun S2-opettaja, kun Laajavuoren alakoulu ja Martinlaakson yläkoulu yhdistyivät Martinlaakson kouluksi, joka on yhtenäiskoulu. Vantaan lähikouluperiaatteen mukaisesti suurin osa alueen peruskouluikäisistä nuorista käy koulua omalla alueellaan. Näin ollen Martinlaakson koulussa on perusopetuksen luokkien lisäksi kaksi valmistavaa luokkaa, kolme pienryhmää, autismiluokka ja kaksi harjaantumisluokkaa. Martinlaakson koulussa on noin 730 oppilasta, joista viidennes on monikielisiä S2-oppilaita.

 

Valmistava opetus Länsimäen koulussa Vantaalla

Maiju Tykkyläinen

Yläkouluiässä Suomeen muuttavilla nuorilla on edessään melkoinen haaste. Heillä on oikeus vuoden kestävään valmistavaan opetukseen ja valmistavan opetuksen jälkeen on aikaa 0‒3 vuotta suorittaa peruskoulu. Se on todella lyhyt aika varsinkin, jos tavoitteena on saada vielä kehittyvästä suomen kielen taidosta huolimatta todellisia kykyjä vastaava päättötodistus ja sitä kautta pääsy itselleen mieleiselle jatko-opintopolulle. Tehtävä on lähes mahdoton! Kuitenkin työskennellessäni apulaisrehtorina Länsimäen koulussa Vantaalla olen huomannut, että vahvalla yhteistyöllä ja ammattitaidolla tästäkin tehtävästä voi selviytyä.

 

Maahanmuuttajanuorille räätälöityä luku- ja kirjoitustaidon koulutusta Tampereella

Marja Huttunen

Nuoret heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavat maahanmuuttajat ovat erityisryhmä, joka tarvitsee räätälöityä koulutusta kotoutumisensa tueksi. Tampereen seudun ammattiopistossa on kohta kahden vuoden ajan kehitetty opetusta nimenomaan tätä kohderyhmää ajatellen. Kehittämismahdollisuuden on tarjonnut valtakunnallinen Osallisena Suomessa hanke, missä Tampereen kaupungin toisen asteen koulutus on mukana. Tampereen hanke on nimeltään Osallisuuden avain.

 

Kansalaisopisto – väylä suomalaiseen yhteiskuntaan

Anna Lyytikäinen, Gosia Gwiazda, Elina Räisänen, Anni Henricson ja Sari Pankkonen

Suomea kaiken ikää -koulutus tarjosi Kirkkonummen kansalaisopiston päätoimiselle opetushenkilöstölle mahdollisuuden kehittää koko työyhteisön osaamista maahanmuuttajien kieli- ja integraatiokoulutuksen järjestäjänä. Kansalaisopisto toimii osana paikallista ja alueellista maahanmuuttajien kielikoulutusverkostoa kunnan kotouttamistyön, työvoimahallinnon, peruskoulun ja lukion, muiden toimijoiden ja osin ammatillisen koulutuksen kanssa. Suomea kaiken ikää -koulutuksessa halusimme ja pystyimme arvioimaan ja kirkastamaan itsellemme kansalaisopiston omaa roolia, omaa identiteettiä maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestäjänä. Lopputuloksena syntyi kirkas ja toimiva käsitys omasta yhteiskuntavastuusta, omista vahvuuksista ja joustavasta yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa.