Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2015

Teema: Pelit, pelillisyys ja kielenoppiminen

KKY_lokakuu_2015_sarjisKieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(5)

Julkaistu 8. lokakuuta 2015

 

Pääkirjoitus: Kännykkä kädessä ja digilasit päässä

Heidi Vaarala ja Tuija Lehtonen

 

Pelisilmää - pelaaminen osana kielenopetusta

Tuija Lehtonen ja Heidi Vaarala

Pelaamista on pidetty lasten ja nuorten juttuna. Myös aikuiset voivat pelata ja hyötyä siitä kielenoppimisessaan. Iso osa tutkimuksesta on tehty nuorten aikuisten tai aikuisten pelaamisesta, mutta tätä kertynyttä tietoa ei vielä juurikaan hyödynnetä kielenopetuksessa eikä pelaaminen kuulu osaksi monenkaan luokkahuoneen arkea.

 

Viihdepeleillä digiloikka kielten oppimiseen

Pekka Qvist

Voiko oppiminen olla hauskaa? Tätä kysyttiin opettajilta kyselytutkimuksessa muutama vuosi sitten. Melko moni vastaajista oli sitä mieltä, että oppimisen tulisi sisältää myös iloa ja löytämisen riemua. Kuitenkin usea kyselyyn vastanneista opettajista esitti, että oppimistapahtuma on lapsen tai nuoren työtä, ja työ ei voi olla pelkästään hauskaa. Tuloksia saadaan vain sillä, että suhtaudutaan työn tekemiseen sen ansaitsemalla vakavuudella, ja ahkera työskentelijä palkitaan hyvillä oppimistuloksilla. Kuinka tähän ajatusmaailmaan suhteutuu verrattain tuoreet tutkimustulokset, jotka osoittavat että pojat saavat parempia arvosanoja esimerkiksi englanninkielen ylioppilaskokeesta, nimenomaan viihdepelien ansiosta?

 

Pelattavuus ja tutkittavuus samassa oppimispelissä?

Vesa Rantanen

Kuinka tehdä hittipeli? Tätä kysymystä on varmasti pohdittu usein monissa pelialan työyhteisöissä. Suomessa tunnetaan hyvin Rovio ja Supercell, joissa suureen suosioon nousseen hittipelin idea on ainakin kertaalleen löydetty, mutta paljon enemmän on pelialan yrityksiä, joissa pelien latausmäärät jäävät kauas toivotuista lukemista. Kuinka sitten luoda peli, joka ei ole välttämättä maailmanluokan hitti, mutta on sekä pelattavuudeltaan hyvä että sisältää tavoitteelliseen oppimiseen liittyvää mielekästä sisältöä? Onko hyvää pelattavuutta mahdollista yhdistää toimivaan opetussisältöön ja tutkittavissa oleviin pelituloksiin? Hauskan ja tehokkaan oppimispelin kehittämisestä muodostuukin melkoinen haaste pelin teknistä toteutusta tekeville ja peliä kehittäville ohjelmoijille sekä oppimisen sisältöä suunnitteleville tutkijoille.

 

Pelillisyyttä kielenoppimiseen!

Laura Pihkala-Posti

Miten lukiolaisen saisi kiinnostumaan saksan opiskelusta, kun nuoren vapaa-ajan ympäristö Suomessa on paljolti rakentunut vain englannin kielen varaan? Artikkelin kirjoittaja on kokeillut ja tutkinut sekä vapaa-ajalle että oppimiseen suunnattuja pelejä saksan kielen lukio-opetuksessa. Minecraft-pelissä kieltä opitaan pelaamisen sivutuotteena, ja Berlin Kompass on kehitetty kielenoppimista varten. Artikkelissa puntaroidaan pelien hyötyjä ja rajoituksia sekä annetaan aiheesta innostuneelle opettajalle ohjeita tuntityöskentelyyn.

 

Pelillisyys & mobiilioppiminen kielten opetuksessa

Anna von Zansen

Opiskelijoiden älypuhelimet ja tabletit, opettajan tietokone, tabletti ja älypuhelin sekä langaton nettiyhteys tuovat mobiileja mahdollisuuksia myös kielten oppimiseen. Artikkelissa esitellään kirjoittajan omakohtaisia kokemuksia iPadin, iPod touchin sekä opiskelijoiden älypuhelimien hyödyntämistä aikuiskoulutuksessa.

 

eKielikylpyä lapsille – Moomin Language School

Anu Guttorm

Paras vaihe kieltenoppimiseen on pienillä lapsilla, sillä heillä on luonnollinen kiinnostus ja omaksumiskyky kieliä kohtaan. Suomessa tämä herkkyysvaihe jätetään valitettavan usein hyödyntämättä. Euroopan komission sivulla (EC 2015) kerrotaan, että EU-maiden ministerit suosittavat vähintään kahden vieraan kielen oppimista jo varhaisessa iässä. Komissio korostaa, että vieraan kielen oppiminen luo pohjaa myöhemmälle oppimiselle ja lisää kiinnostusta muita kieliä ja kulttuureita kohtaan. Varhaisen kielenkehittämisen on todettu vaikuttavan myös voimakkaasti aivojen kehittymiseen, jolloin etenkin puheen ja muistin käsittely on tehokasta. Tämän ansiosta uusia vieraita kieliä opitaan helposti ja positiiviset vaikutukset näkyvät oppimistuloksissa myöhemmin. Vieraan kielen oppiminen varhaisella iällä parantaa myös äidinkielen taitoja. Suomessa on kuitenkin vielä tällä alueella paljon tehtävää.