Mitä värejä kielten syksyssä?

Julkaistu 6. syyskuuta 2023 | Kirjoittaneet: Essi Laitinen, Heidi Vaarala ja Emilia Rajala

Politiikan kesä ja syksy ovat olleet kielenkäytön osalta varsin kuumottavaa ja värikästä aikaa. Paljon on keskusteltu siitä, miten kieltä on käytetty ja miten sitä tulisi käyttää. Miten vihapuheen viljelijät saadaan ruotuun? Petteri Orpon hallituksen ohjelma “Vahva ja välittävä Suomi” on herättänyt paljon polemiikkia.  Kurkistetaanpa ohjelmaan kielten näkökulmasta! Marinin hallitus kunnostautui kiinnittämällä runsaasti huomiota kieliin ja niiden asemaan ja opetukseen. Laadittiin uusi  Kielipoliittinen ohjelma ja sen lisäksi vielä Kansalliskielistrategia. Orpon hallitusohjelmassa luvataan edistää kielellisiä oikeuksia jatkamalla näissä molemmissa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista.  

Lasten ja tieteen kieli saavat myös huomiota ohjelmassa. Lasten kieltenoppimista tuetaan varhaiskasvatuksesta alkaen vahvistamalla ja laajentamalla kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaa. Ohjelma lupaa myös turvata kotimaisten tieteellisten julkaisukanavien toiminnan ja mahdollistaa tieteellisten artikkeleiden avoimen julkaisemisen niissä. Onkin tärkeää pystyä julkaisemaan tutkittua tietoa myös kansalliskielillä.    

Maahanmuuttoon liittyvät asiat edellisten sijaan herättävät paljon kysymyksiä. Ohjelman kirjausten mukaan pysyvän oleskeluluvan saamiseen tarvitaan kuuden vuoden asumisaika ja sen lisäksi mm. kielitestillä todennettava riittävä kielitaito. Jos maahanmuuttaja haluaa oleskeluluvan jo neljän vuoden asumisajan perusteella, kielitestillä on todennettava mm. erityisen hyvä suomen tai ruotsin taito. Mitä nämä kielitestit käytännössä ovat? Mitä tarkoitetaan erityisen hyvällä kielitaidolla? Monessa Euroopan maassa näissä tilanteissa on käytössä A1- tai A2-tason kielitesti. Suomessa vastaava testi olisi Yleisten kielitutkintojen perus- tai ylemmän tason testi.  

Kansalaisuuslakia tiukennetaan niin, että kansalaistamisen edellytykseksi asetetaan kansalaisuus- ja kielikokeen hyväksytty suorittaminen. Millainen kansalaisuustesti tulee olemaan? Minkä tahon vastuulla on sen laadinta? Hallitusohjelmassa sanotaan myös, että toimeentulotukea ja työmarkkinatukea alennetaan, jos maahanmuuttaja ei noudata kotoutumissuunnitelmaa, osallistu kielikoulutukseen tai suorita päättötestausta määräajassa hyväksytysti. Millaisesta päättötestauksesta tässä on kyse? Tämän kirjauksen ainoa toistaiseksi varma asia on kotokoulutuksen päättötesti. Sen pitää olla valmiina 1.1.2025, mutta siitä ei ole vielä aloitettu kilpailutusta.  

Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkasuunnitelmissa esitetään selvitettäväksi mahdollisuudet ottaa käyttöön maahantuloa edeltävä kielitesti, jossa perhesiteen perusteella kansainvälistä suojelua saavan perheenkokoajan puolison on osoitettava jo lähtömaassa tietyn tasoinen kielitaito. Perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa jo asuvaa henkilöä, ja nyt siis selvitetään, voidaanko Suomeen tuleville puolisoille ottaa käyttöön kielitesti. Miten tämä mahdetaan käytännössä toteuttaa? Tämä herättää myös kysymyksiä yhdenvertaisuudesta, kun kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia oppia kotimaassaan suomea.  

Näyttääkin siltä, että kielitaito, kielikoulutus ja kielitaidon tason testaus tulee jatkossakin herättämään keskustelua ja teettämään töitä kieli-ihmisillä. Jää nähtäväksi, milloin ja miten kirjaukset muuttuvat toimenpiteiksi ja miten ne on resursoitu.  

 

Kansainvälinen lukutaidon päivä, 8.9. 

Meillä Suomessa lukutaitoa pidetään helposti itsestään selvyytenä. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, sillä vaikka olemme kansainvälisessä vertailussa kärkikahinoissa lukutaidon suhteen, on heikkojen lukijoiden määrä alakouluissa lisääntynyt huolestuttavasti (Leino, Sirén, Nissinen & Puhakka 2023: 20). Suuntaa on kuitenkin mahdollista muuttaa kannustamalla lapsia ja nuoria säännöllisen lukemisen pariin. Lasten ja nuorten säätiön Read Hour –kampanja on vastaus tähän huutoon: kampanjaviikon, 4.–8.9.2023, aikana on päivittäinen lukutunti, read hour, joka on tarkoitus käyttää lukemiseen. Kampanjaviikon viimeisenä päivänä on valtakunnallinen lukutunti, jolloin lapset ja nuoret ympäri Suomen lukevat kukin tahollaan. Päiväkoteja, oppilaitoksia ja kirjastoja kannustetaan ottamaan osaa kampanjaan ja levittämään lukemisen ilosanomaa. Lisätietoa, ilmoittautumisohjeet ja lukuvinkkejä saat osoitteesta https://readhour.com/fi/

Euroopan kielten päivä, 26.9. 

Euroopan kielten päivää vietetään taas syyskuun 26. päivä. Teemapäivää on vietetty vuodesta 2001 saakka, eli sillä on jo pitkät perinteet. Euroopan unionissa 27:n jäsenvaltion ja lähes miljardin asukkaan myötä kielellinen moninaisuus on taattu, ja sitä onkin syytä juhlistaa! Valmiita materiaaleja Euroopan kielten päivää silmällä pitäen löytyy muun muassa Jyväskylän yliopiston Kielikampukselta sekä Euroopan nykykielten keskukselta (European Centre for Modern Languages, ECML). Kurkkaa materiaalit ja ota ne käyttöön! Materiaaleja voi hyvin hyödyntää muillakin kuin kielten oppitunneilla: monikielisen maailmamme vuoksi eri kieliä ja kulttuureja on hyvä tehdä näkyväksi kaikessa opetuksessa. 

Uutta tarmoa! -koulutuspäivä, 3.11. 

Kieliverkosto, Opetushallitus, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin eurooppalainen koulu, l'Institut français de Finlande, Goethe-Institut, Suomi-Venäjä-seura, Svenska nu ja SUKOL ovat yhdistäneet voimansa ja sen seurauksena kieltenopettajille tarjotaan marraskuussa antoisa koulutuspäivä. “Uutta tarmoa!  -koulutuspäivä monikielisyydestä kieltenopettajille” järjestetään perjantaina 3.11.2023 Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa. Tapahtuma on suunnattu kaikkien kouluasteiden kieltenopettajille. Koulutuspäivään voi osallistua paikan päällä Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa tai osittain seuraamalla suoratoistoa pääpuhujien esityksistä ja paneelikeskustelusta. 

Koulutus on VESO-kelpoinen ja osallistujille maksuton. Koulutuspäivään kuuluu mm. 

  • mahdollisuus seurata kieltenopetusta Helsingin eurooppalaisessa koulussa tai Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa 
  • paneelikeskustelu "Työelämässä ja jatko-opinnoissa tarvittava kielitaito" 
  • työpajoja 
  • puheenvuorot monikielisyydestä ja kielten oppimisesta 
  • iltaohjelma Ranskan instituutilla 

Koulutuspäivän tarkempi ohjelma sekä ilmoittautuminen päivään löytyvät Opetushallituksen sivuilta osoitteesta https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2023/uutta-tarmoa-koulutuspaiva-monikielisyydesta-kieltenopettajille   

Soyez les bienvenu(e)s ! 

Syyskuun verkkolehden artikkelit 

Syyskuun avoimen Kieli, koulutus ja yhteiskunta –verkkolehden artikkelit tarjoavat tällä kertaa monenlaista luettavaa aina VR-lasien käytöstä kielipoliittisen polemiikkiin saakka. Seuraavassa lyhyet kuvaukset kustakin artikkelista:  

Lukiolaiset ja yhdeksäsluokkalaiset haluaisivat opiskella kieliä, mutta koulutuksen rakenteet eivät sitä salli. Tähän tulokseen tulevat Outi Veivo, Katja Mäntylä, Karoliina Inha ja Jaana Toomar raportoidessaan tuoreesta tutkimuksestaan, jossa 1662 lukiolaiselta ja perusopetuksen ysiluokkalaiselta kysyttiin suhtautumisesta kieltenopiskeluun. Erityisen tärkeänä vastaajat pitävät sitä, että kielten osaamisesta on hyötyä tulevaisuudessa ja se parantaa työllistymismahdollisuuksia. Pääosa vastaajista piti kielten opiskelua tärkeänä maailmankuvansa laajentamiseksi. Miten lukiot, kunnat ja koulutusjärjestelmä voisivat muuttua opiskelijoiden toiveiden mahdollistamiseksi? 

Artikkelissaan “VR-ympäristö etäopiskelun monipuolistajana – yhdysvaltalaisten ja suomalaisten suomen kielen opiskelijoiden vuorovaikutusta kansainvälisessä luokkahuoneessa” Elisa Räsänen ja Johanna Lampela kuvaavat Wonda VR -ympäristössä tekemäänsä opetuskokeilua. Kokeilussa hämeenlinnalaisen Kaurialan lukion vapaaehtoiset äidinkielen ja kirjallisuuden sekä S2-opiskelijat tekivät suomen kielen puheharjoituksia yhdessä Indianan yliopiston ensimmäisen ja toisen vuoden suomen opiskelijoiden kanssa. Kokeilu tarjosi uutta näkökulmaa virtuaaliympäristöjen hyödyntämiseen kieltenopetuksessa, sillä aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä Zoomin ja muiden yleisessä käytössä olevien alustojen käyttämiseen.  

Josephine Moate kuvaa artikkelissaan “Supporting teacher collaboration in bilingual education: Sharing the CLIL pie” niin sanottua CLIL-opetusta Suomessa sekä sen käytänteitä ja haasteita opettajille. “CLIL” on lyhenne sanoista “Content and Language Integrated Learning”, ja käytännössä sillä tarkoitetaan kielen opettamista jonkin teeman tai oppiaineen sisällön kautta. Moate avaa CLIL-opetuksen eri osa-alueita “CLIL-piirakan” (the CLIL pie) avulla. Kuvion avulla voi visuaalisesti tarkastella ja ymmärtää CLIL-opetuksen moninaisuutta: opettajan asiantuntemus omasta oppiaineestaan ja tieteenalastaan kulkee käsi kädessä pedagogisen osaamisen kanssa. CLIL-opetus kuitenkin haastaa opettajan asiantuntemusta niin hänen oman oppiaineensa kuin pedagogiikankin saralla, sillä vieraan kielen käyttäminen tiedon välittämisessä usein rajoittaa hänen ilmaisumahdollisuuksiaan. 

Suomalaisessa opettajankoulutuksessa on aukko varhaisen ruotsin opettamisen kohdalla: luokanopettajiksi opiskelevat kokevat kielitaitonsa usein vajavaiseksi, kun taas aineenopettajaopiskelijat eivät opintojensa aikana saa riittävästi kokemusta pienten oppilaiden opettamisesta. Maria Kautosen, Ritva Kantelisen, Mari Kuusimäen, Jaana Kolun ja Elna Hännisen artikkeli kertoo Itä-Suomen yliopiston opetuskokeilusta, joka tarjoaa ratkaisua tähän haasteeseen. Itä-Suomen yliopistossa järjestettiin tänä keväänä kaksikielinen Varhainen ruotsin opettaminen  –kurssi, joka kokosi yhteen luokan-, aineen- ja erityisopettajaopiskelijoita ja perehdytti heitä nimensä mukaisesti varhaiseen ruotsin kielen opettamiseen. Artikkelissa sivutaan opintojaksokokeilun antia ja tuloksia sekä pohditaan, mihin suuntaan varhaista ruotsin opettamista tulisi tulevaisuudessa viedä. 

Raili Hildén, Siv Björklund, Sanna Heittola, Sofie Henricson ja Hanna Lehti-Eklund kertovat artikkelissaan “Ruotsin A-oppimäärän tavoitteet ja opettajien käsityksiä niiden arvioinnista” ÄiRu-hankkeen puitteissa suoritetusta tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin ruotsinopettajia haastattelemalla heidän käsityksiään äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän (ÄiRu) tavoitteista suhteessa muiden oppimäärien tavoitteisiin. Kiinnostuksen kohteena olivat myös opettajien ajatukset arvioinnista eri oppimäärien tavoitteisiin peilaten. Artikkeli tarjoaa myös toimenpide-ehdotuksia nykyistä kattavamman ÄiRu-opetuksen varmistamiseksi. 
— Karvi julkaisi juuri raportin A-ruotsin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2022 sekä tiedotteen raportin keskeisimmistä tuloksista.

Sari Ahola on haastatellut seitsemää seurakunnan ystäväperhetoimintaan osallistunutta ukrainalaista sotapakolaista ja kertoo artikkelissaan siitä, miten toiminta on vaikuttanut heihin. Kävi ilmi, että sekä ukrainalaiset että suomalaiset ystäväperheet pitivät kaikkein antoisimpina arkisia tapaamisia ja keskusteluja. Yhdessä pestiin ikkunoita, leivottiin, laitettiin ruokaa, syötiin ja saunottiin. Yhteydenpidossa tärkeäksi välineeksi yhteisen kielen puuttuessa muodostui puhelin, koska keskusteluissa tarvittiin käännösohjelmaa. Ystäväperhe muodosti turvallisen ympäristön, joka tuki suomen kielen oppimista ja jossa voitiin toistaa ja jäljitellä erilaisia ilmaisuja. Lue lisää kiinnostavasta artikkelista! 

Anna Björnö ja Taina Saarinen julkaisevat lehdessä kriittisen kommentin Janne Saarikiven ja Jani Koskisen raportista ”Monikielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja”, joka käsittelee kansalliskielten asemaa korkeakouluopetuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Björnö ja Saarinen tarttuvat muun muassa raportin ongelmallisiin näkökulmiin kansainvälisestä henkilöstöstä ja opiskelijoista sekä syrjiviin (kieli)politiikkasuosituksiin. Kirjoittavat pohjaavat aiempaan tutkimukseen kotimaisten kielten ja englannin suhteesta Suomessa. Björnö ja Saarinen peräänkuuluttavat sitä, etteivät uudet tulokkaat katoa ja sulaudu ”syntyperäisten puhujien” joukkoon oppiessaan ja käyttäessään kieltä, vaan tarvitsevat edelleen akateemisen yhteisön kielitietoisuutta ja tukea. 

Marita Härmälä, Minna Luodonpää-Manni, Kaisa Hahl ja Heli Somero-Mononen koostavat artikkelissaan heinäkuussa pidetyn EALTA-konferenssin (European Association for Language Testing and Assesment) antia. Artikkeli jakautuu kahteen osaan: tunteiden rooliin arvioinnissa sekä yksi-, kaksi- ja monikieliseen arviointiin.  Tunteiden rooli kielenoppimisessa on viime aikoina ollut myös Suomessa tutkimuksen kohteena (ks. Scotson 2020), mutta Burtonin tutkimus (2023) tuo lisävaloa arvioitavan henkilön tunteiden vaikutuksesta arviointiin. Burtonin mukaan arvioijien olisi hyvä tiedostaa kokelaan tunnetilan mahdolliset vaikutukset kielikokeen pisteytykseen. Saako esimerkiksi itsevarmasti käyttäytyvä kokelas paremmat pisteet sujuvuudesta kuin ahdistunut? Artikkelin toinen osa antaa lisäymmärrystä hallitusohjelmaan (Valtioneuvosto 2023) kirjatun tulevan kansalaisuustestin ja siinä osoitetun osaamisen arviointiin. Norjassa tästä on jo kokemusta.  

 

Essi Laitinen työskentelee tutkimusavustajana Kieliverkostossa. Hän on maisterivaiheen kielten aineenopettajaopiskelija opetuskielinään ranska, englanti ja ruotsi. 

Heidi Vaarala on Kieliverkoston yliopistotutkija. 

Emilia Rajala työskentelee Kieliverkoston projektitutkijana. 

 

Lähteet 

Burton, J. D. (2023). The role of nonverbal behavior and affect on ratings of second language proficiency (Publication No. 30631966) [Doctoral dissertation, Michigan State University]. ProQuest Dissertations & Theses Global.   

Leino, K., Sirén, M., Nissinen, K., & Puhakka, E. (2023). Puoli tuntia lukemista: Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021). Koulutuksen tutkimuslaitos. https://doi.org/10.17011/ktl-t/37   

Scotson, M. (2020). Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä: toimijuus, tunteet ja käsitykset. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1