Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2023

 sarjis_syyskuu_2023.png

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

 

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(4)

Julkaistu: 6. syyskuuta 2023

 

Pääkirjoitus: Mitä värejä kielten syksyssä?

Essi Laitinen, Heidi Vaarala ja Emilia Rajala

 

Nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja haluavat osata kieliä laajentaakseen maailmankuvaansa 

Outi Veivo, Katja Mäntylä, Karoliina Inha ja Jaana Toomar

Englantia lukuun ottamatta vieraiden kielten oppilasmäärät ovat viime vuosina laskeneet ja koulussa opiskeltujen kielten kirjo on kaventunut. Tätä ilmiötä selitetään monesti sillä, että nuoret eivät valitse koulussa kieliä. Kysyimme keväällä 2023 nuorilta itseltään, miten he suhtautuvat kielitaitoon ja kielten opiskeluun. Tulokset kertovat, että motivaatiota kielten opiskeluun kyllä löytyy, joten syyt kielivalintojen kapenemiseen löytyvät muualta. 

 

VR-ympäristö etäopiskelun monipuolistajana – yhdysvaltalaisten ja suomalaisten suomen kielen opiskelijoiden vuorovaikutusta kansainvälisessä luokkahuoneessa

Elisa Räsänen ja Johanna Lampela

Miten VR:ää (virtual reality, virtuaalitodellisuus) voi hyödyntää kielenopetuksessa? Hyppäsimme “syvään päätyyn” testaamaan VR:n toimivuutta mantereiden välisen yhteisoppitunnin rakentamisessa. Olimme toteuttaneet monipuolista etäopetusyhteistyötä jo aiemmin kahden oppilaitoksemme, Yhdysvalloissa sijaitsevan Indianan yliopiston suomen kielen opiskelijoiden ja hämeenlinnalaisen Kaurialan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden ja S2-opiskelijoiden välillä (ks. Lampela & Räsänen, 2023; Räsänen & Lampela, 2023). Pitkän pandemia- ja Zoom-ajan jälkeen halusimme kuitenkin lisätä kansainväliseen etäyhteistyöhömme läsnäolon tuntua. Välineeksi valitsimme Kaurialan lukiossa käytössä olevan Wonda VR -virtuaaliympäristön. Tässä artikkelissa kuvaamme yhteisoppituntien rakentamista.

 

Supporting teacher collaboration in bilingual education: Sharing the CLIL pie

Josephine Moate

This article draws attention to the range of expertise that contribute to bilingual education. The ‘CLIL pie’ presented here highlights the need for teachers to recognise the expertise they bring to bilingual education and the value of collaboration. After a brief introduction to bilingual education within the Finnish Core Curriculum for Basic Education, the segments of the CLIL pie are explained. The final section of this article acknowledges the particular challenge of teaching through a foreign language and the need to carefully consider how to share the CLIL pie.

 

Varhaista ruotsinopetusta osaksi opettajankoulutusta – Tidig svenskundervisning i lärarutbildningen

Maria Kautonen, Ritva Kantelinen, Mari Kuusimäki, Jaana Kolu ja Elna Hänninen

Kuvaamme tässä artikkelissa Itä-Suomen yliopiston Varhainen ruotsin opettaminen / Tidig svenskundervisning -opintojaksoa, jonka keskeisenä tavoitteena on valmistaa eri alojen opettajaopiskelijoita varhaiseen ruotsin kielen opettamiseen. Opintojaksolla pyritään vastaamaan ruotsin kielen opetusta koskevissa selvityksissä ilmenneeseen haasteeseen, jonka mukaan aineen- ja luokanopettajaksi valmistuvilla opiskelijoilla ei opintojensa jälkeen ole muodollisesta pätevyydestään huolimatta riittävästi valmiuksia ruotsin opettamiseen alakoulussa (ks. Rossi ym. 2017). Opintojakson tavoitteissa näkyy monikielisyys sekä toisen kotimaisen kielen opiskeluun innostaminen erilaisin työskentelymenetelmin ja lähestymistavoin; Målet är att uppmuntra lärarstuderandena att använda det svenska språket och ge dem verktyg att undervisa svenska för unga elever. Tässä artikkelissa kuvaamme opintojakson taustoja, keskeisiä lähtökohtia sekä opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia ensimmäisen toteutuskerran jälkeen keväältä 2023. Käytämme artikkelissa sekä suomea että ruotsia.

 

Ruotsin A-oppimäärien tavoitteet ja opettajien käsityksiä niiden arvioinnista

Raili Hilden, Siv Björklund, Sanna Heittola, Sofie Henricson ja Hanna Lehti-Eklund

Artikkeli käsittelee äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita ja opettajien käsityksiä näihin tavoitteisiin perustuvasta arvioinnista. Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän tavoitteita verrataan muiden ruotsin oppimäärien tavoitteisiin ja havaitaan tavoitetasoon liittyviä eroja. Opettajien arviointikäsityksiä kuvataan ja analysoidaan suhteessa arvioinnin kohteisiin: oppimisen prosessiin, osaamiseen ja työskentelyyn. Lopuksi esitetään suosituksia äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollistamiseksi nykyistä laajemmin.

 

Seurakunnan ystäväperhetoiminta kompassina suomalaisuuteen ja Suomeen

Sari Ahola

Suomeen on saapunut helmikuun 2022 jälkeen 61 119 ukrainalaista, jotka ovat hakeneet Suomesta tilapäistä suojelua (Maahanmuuttovirasto 2023). Ukrainalaisten tulo Suomeen laittoi liikkeelle ennen näkemättömän innon auttaa pakolaisia. Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko seurakuntineen on osallistunut auttamistyöhön monin eri toiminnoin. Tässä artikkelissa kuvaan yhden kirkon auttamismuodon, ystäväperhetoiminnan, merkitystä seitsemälle ukrainalaisnaiselle.

 

Huolipuhetta kielestä vai kielitietoisia ratkaisuja? – Kommentti Saarikiven ja Koskisen raporttiin ”Monikielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja”

Anna Björnö ja Taina Saarinen

Huoli suomen kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa on noussut esille säännöllisin väliajoin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tyypillisesti tämä tapahtuu eduskuntavaalien alla, ja niin tälläkin kertaa. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen asetti vuoden 2022 lopulla selvityshenkilö Janne Saarikiven selvittämään suomen ja ruotsin kielen asemaa suomalaisissa yliopistoissa. Selvitykselle annettiin kaiken kaikkiaan hyvin lyhyt aika, noin kolme kuukautta. On selvää, että siinä ajassa ei pysty kovin syvällistä analyysia tekemään. Heinäkuun alussa ilmestyneen raportin sisällölliset ja menetelmälliset ongelmat ovat siis varmaankin osittain aikapaineesta johtuvia. Kun tämän tyyppisillä selvityshenkilöraporteilla on kuitenkin myös poliittista painoarvoa, kommentoimme tässä tekstissä joitakin raportissa esitettyjä väitteitä ja ehdotuksia, joita pidämme ongelmallisina suomalaisen korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan kannalta.

 

EALTA-konferenssista suuntaviivoja kohti kestävämpää kielitaidon arviointia

Marita Härmälä, Milla Luodonpää-Manni, Kaisa Hahl & Heli Somero-Mononen

EALTAn (European Association for Language Testing and Assessment) konferenssi kokosi kielitaidon arviointiin perehtyneet asiantuntijat Helsinkiin keskustelemaan tieteenalan ajankohtaisista aiheista kesäkuussa 2023. Tässä artikkelissa käsittelemme konferenssin aiheista tunteiden roolia arvioinnissa sekä yksi-, kaksi- ja monikielistä arviointia.