Kielitaito merkittävä osa Nordean rekrytointia

 
Jarmo Mäki-Fränti työskentelee Nordeassa henkilöstöjohtajana vastuualueenaan Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa sekä Rannikko-Pohjanmaa. Haastattelussa keskitytään kielitaidon merkitykseen työelämän näkökannalta.

Pankkikonserni Nordeassa arvostetaan työntekijöiden kielitaitoa. Tällä hetkellä rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota niin äidinkielen taitoon, toisen kotimaisen kielen taitoon kuin konsernin pääkielen englannin kielen taitoon. -Kaikkien kielitaito testataan kirjallisella luetunymmärtämisellä rekrytointitilanteessa. Ruotsinkielisillä alueilla työntekijän on oltava kaksikielinen. Haastattelutilanteessa, varsinkin kaksikielisillä alueilla, arvioidaan myös kielitaitoa, toteaa Jarmo Mäki-Fränti.

Suurin osa tällä hetkellä muun muassa Jyväskylän alueelle rekrytoiduista on peruskoulutukseltaan tradenomeja. –Jokaisen meille rekrytoidun tulee osallistua aluksi täydennyskoulutukseen, jonka osa-alueita ovat pankkitoiminnan perusteet sekä erityisalojen vieraan kielen opetus eli nk. banking English –kurssi, kertoo Mäki-Fränti. Työntekijöitä kannustetaan Nordeassa kielitaidon ylläpitämiseen, sillä he saavat muusta kielitaidosta paitsi kahdesta kotimaisesta taloudellista kompensaatiota. Edellytyksenä on kuitenkin, että vierasta kieltä, esimerkiksi englantia tai venäjää, käytetään säännöllisesti asiakaspalvelutyössä.

Kielikoulutuspoliittiselta näkökannalta asioita katsottuna ihanne on, että peruskielitaito rakentuu jo kouluvuosien aikana. – On mahdotonta, että peruskoulu voisi tarjota joka alalle myös ammattisanastoa hallitsevaa työväkeä. Me hoidamme täällä täydennyskoulutuksen ja alan ammattisanaston opetuksen. On erittäin tärkeää, että palvelualoilla työskentelevillä on hyvä kielitaito, lisää Mäki-Fränti.

Nordeassa koko henkilökunnan on mahdollista osallistua kielikoulutukseen. Esimerkiksi englannin kielen aktivoivia keskustelukerhoja järjestetään koko ajan. Koulutus on monimuoto-opetusta, joka pitää sisällään sekä kontaktitunteja että verkkomateriaalia unohtamatta aivan perinteisiä kotiläksyjä. Kielikoulutus on konsernissa ulkoistettu. – Mikäli haluaa edetä urallaan, on kielitaidon oltava kunnossa. Teemme yli maarajojen paljon yhteistyötä ja kokouksissa on kielitaidon oltava kohdallaan.

Kirjoittaja toimii Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa kielikoulutuspolittisessa verkostossa tutkijana.

 
Artikkeli Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa
Lataa PDF