Kieli, koulutus ja yhteiskunta – marraskuu 2025

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

Kieli, koulutus ja yhteiskunta 16 (7)

Julkaistu 26.11.2025

 

Pääkirjoitus: Kieli erottaa, yhdistää, ottaa mukaan ja jättää ulkopuolelle 

Reetta Ronkainen ja Erja Kilpeläinen

 

Englanti ja suomi osallisuuden kielinä: mitä se tarkoittaa eri ihmisille / English and Finnish as languages of participation: what it means for different people

Elizabeth Peterson, Katariina Pyykkö, Marika Hall ja Laura Hekanaho

Tässä artikkelissa käsittelemme kieltä ja valtaa nykypäivän monikielisessä Suomessa, erityisesti englantia suhteessa muihin kieliin. Perehtymällä nykyiseen julkiseen diskurssiin ja LAIF-hankkeessa tekemäämme tutkimukseen pohdimme, miten kieli-ideologiat, -asenteet ja –politiikka vaikuttavat osallisuuteen. Käsittelemme osallisuutta kolmesta näkökulmasta: Suomesta kotoisin olevien ja suomea äidinkielenään puhuvien ja Suomeen muuttaneiden ja muita kieliä äidinkielinään puhuvien lähtökohdista sekä vallan eri muotojen liittymisestä näihin väestöryhmiin. Tarkastelemme myös, miten inklusiiviset käytänteet voivat vaikuttaa myönteisesti yksilöiden osallisuuteen ja kuulumisen tunteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Viime kädessä suomea arvostaa moni ilman, että se vähentäisi englannin osaamisen etuja Suomessa.

In this article, we discuss language and power in present-day multilingual Finland, specifically English in relation to other languages. By addressing contemporary public discourse and research conducted in our joint research for the LAIF project, we comment on how language ideologies, attitudes, and policies affect participation in society. Our work addresses societal participation from three perspectives: people who are from Finland and speak Finnish as a mother tongue, those who have moved to Finland and speak a different language as a mother tongue, and how different forms of power relate to these populations. We also draw attention to how inclusive practices can positively impact individuals’ participation and belonging in Finnish society. Ultimately, Finnish is valued by many without taking away from the benefits of having an English proficiency in Finland.

 

Kielikoulutuksen pakkopaita ja kielitaidon markkina-arvo Suomi24-keskustelupalstalla: kieli-ideologiat osallisuutta määrittämässä

Lea Meriläinen ja Heli Paulasto

Englannin kielen ylivalta koulujen kielivalinnoissa ja kansallisen kielivarannon kapeneminen ovat huolestuttaneet kieliasiantuntijoita. Tarkastelemme tässä artikkelissa viimeaikaisia julkisia verkkokeskusteluja, jotka käsittelevät englannin roolia Suomessa erityisesti kielikoulutuksen ja kielivalintojen näkökulmasta. Kartoitamme kieliin ja koulutukseen liittyviä arvoja ja asenteita sekä kielellisen osallisuuden hahmottumista julkisessa kansalaiskeskustelussa. Englanti asetetaan verkkokeskustelijoiden argumenteissa vastakkain muiden suomalaisissa kouluissa opiskeltavien kielten kanssa, ja kielellinen osallisuus nähdään mahdollisuuksina pärjätä globalisoituvassa työelämässä.

 

Uhka vai avun tarpeessa? Paenneet vuosien 2015 ja 2022 sanomalehtiuutisissa

Liisa-Maria Lehto

Artikkelissa tarkastellaan, miten erilaisista maahanmuuttajaryhmistä puhutaan sanomalehtimediassa. Tarkoituksena on paenneista henkilöistä käytettyjen nimitysten ja uutisten aiheiden avulla verrata, miten tiettyjen kriisien aikana paenneita ryhmiä kuvataan sanomalehdissä. Tässä artikkelissa keskitytään uutisointiin, joka on rajattu koskemaan vuonna 2015 Lähi-idän alueelta paenneita ja vuonna 2022 Ukrainasta paenneita. Kirjoitus kutsuu pohtimaan, millaisia mahdollisia vaikutuksia median luomilla erilaisilla kuvilla paenneista ihmisryhmistä on eri maahanmuuttajaryhmien osallisuuden mahdollisuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kieli ja oikeudenmukaisuus – vertaileva tutkimus Suomessa ja Ruotsissa kirjoitetuista rikostuomioista

Anne-Maria Kuosa, Eveliina Tolvanen, Laura Ervo & Linus Roos

Svenska kulturfondenin rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa DOVE: Språket i domar i Sverige och Finland - variation och rättvisa (2025–2027) tarkastellaan käräjäoikeuksissa annettujen ruotsinkielisten rikostuomioiden kielenkäyttöä ja vertaillaan Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi kirjoitettuja tuomioita. Tutkimuksen fokuksessa on, miten tuomioiden kieli eroaa eri maiden välillä ja miten erot voivat vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi oikeudenkäynnin osapuolet ja juristit ymmärtävät tuomiot. Hanketta hallinnoi Åbo Akademi ja siihen osallistuu tutkijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta ja Örebron yliopistosta.

 

Revitaliseringsprogram för finlandssvenskt teckenspråk – och om ansvar för grundläggande mänskliga rättigheter

Maria Andersson-Koski

I september 2025 publicerades ett revitaliseringsprogram för finlandssvenskt teckenspråk. Programmet är unikt i sitt slag. För trots att man i Norden länge varit föregångare inom både språkvitalitetsforskning och praktiska initiativ för att bevara hotade språk, har inget revitaliseringsprogram tidigare specifikt fokuserat på åtgärder för att stärka ett allvarligt hotat teckenspråk. På många sätt sammanvävs processen att stärka ett hotat teckenspråk med strävanden att nå grundläggande rättigheter. Denna text ger en inblick i faktorer som utmärker revitaliseringen av det finlandssvenska teckenspråket och belyser varför processen tvingar oss att omvärdera vår förståelse av ansvar i språkrevitalisering.

Kielitaidon tukeminen alakouluissa – tutkimuksesta käytännön työvälineeksi

Minna Rihko, Anna Nurmi, Katja Jokila, Eveliina Viitala, Kimmo U. Peltola, Henna Tamminen, Katja Haapanen ja Maija S. Peltola

Mitä tehdä, kun osa oppilaista ei pysy mukana opetuksessa puutteellisen suomen kielen taidon takia? Miten opettaja voisi tukea monikielistä lasta heterogeenisessä koululuokassa? Kielitaidon tukeminen tienä oppimisen yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen (KiTu) on Turun yliopiston Fonetiikka ja Learning, Age & Bilingualism (LAB) -laboratorion toteuttama hanke, jonka tavoitteena on löytää keinoja monikielisten lasten puhutun suomen kielen oppimisen tukemiseen. Hanke on alkanut syksyllä 2024 ja se päättyy keväällä 2026. Sitä rahoittaa Turun kaupunkitutkimusohjelma. Tutkimuksessa on selvitetty erilaisten foneettisten puheen tuottamisharjoitteiden toimivuutta eri kielitaustoista tulevilla oppijoilla. Sen lisäksi on tutkittu lasten lukupuheen tarkkuutta ja sujuvuutta yksittäisillä sanoilla ja pidemmällä lukupuheella. Tulosten pohjalta kehitetään työväline, joka tarjoaa opettajille konkreettista apua kielitaidon tukemiseen monikielisissä luokkahuoneissa. Tässä artikkelissa kuvataan suullisen kielitaidon merkitystä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta sekä työvälineen kehitysprosessia.

 

Towards Inclusive Multilingual Events – a Case at Turku UAS

Lucia Vuillermin ja Elli Sillanpää

In Finland, the promotion of Finnish language learning is widely regarded as a cornerstone of integration. Yet, in multilingual educational and workplace settings, the exclusive use of Finnish may inadvertently, or at times deliberately, exclude those still developing their proficiency. This article examines the paradox in which language, intended as a means of inclusion, simultaneously operates as a mechanism of exclusion. The study draws on a qualitative case analysis of a recent university event where programme activities, initially conducted in English, gradually transitioned into Finnish. This shift serves as an illustrative example of how linguistic practices can reproduce power asymmetries within institutional contexts. The article further analyses the social and emotional consequences of linguistic exclusion for international students and staff, connecting these experiences to broader patterns of marginalization in Finnish education and work life. The article proposes strategies to promote inclusive participation, including multilingual facilitation, inclusive activity design, and peer translation models. It concludes that genuine integration requires environments where language learning and engagement occur concurrently rather than conditionally.

 

Studying Finnish Feels Bad Sometimes: A Conversation About Affects of Migrant Language Learning in Finland

Dash Che ja niko wearden

This text presents an edited transcript of a recorded conversation between two migrant artists based in Helsinki: Dash Che and niko wearden. The pair discuss how learning Finnish feels in the context of their personal and political lives. They challenge how Finnish language pedagogies, including the materials they rely on (e.g. the Suomen Mestari textbook series), reinforce normativities, for example discourses of model immigrants, gender binary and expectations and the heterosexual nuclear family. They address the commonalities and differences between their experiences and dream otherwise towards the future of Finnish adult language education.