Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2026
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 17(1)
Julkaistu 11. helmikuuta 2026
Pääkirjoitus: Testaammeko kielitaitoa vai tuemmeko oppijaa? Nostoja Kari Sajavaara -muistoluennolta 2026
Essi Laitinen ja Reetta Ronkainen
Utmanande men också utvecklande, intressant och roligt – lärares beskrivningar av språkberikad undervisning i finska inom svenskspråkig utbildning
Emilia Kujala, Siv Björklund ja Katri Hansell
I undervisning på två språk ordnas en del av undervisningen på ett annat språk än undervisningsspråket. Undervisning på två språk kan vara omfattande eller mindre omfattande (Utbildningsstyrelsen 2014, 2016, 2022). Mindre omfattande undervisning på två språk som också kallas språkberikad undervisning innebär att mindre än 25 % av undervisningen sker på ett annat språk (Mård-Miettinen, Palojärvi m.fl., 2023). I denna artikel presenterar vi lärares erfarenheter av språkberikad undervisning från småbarnspedagogik till årskurs 6 i den grundläggande utbildningen.
Englannilla pärjää ja ranska on rakkauden kieli: ylioppilaskoe ikkunana abiturienttien näkemyksiin kielistä ja kielitaidosta
Hanna Lantto
Emil Aaltosen rahoittamassa KIERA-hankkeessa tutkitaan Z-sukupolven näkemyksiä kielestä. Harvinaisen laaja aineisto koostuu kevään 2022 ylioppilasteksteistä (N = 27 141), joissa abiturientit esittelevät ajatuksiaan eri kielistä ja kielitaidosta. Aineistossa limittyvät globaalit ja lokaalit kielidiskurssit, tausta-aineistojen ideologiat sekä nuorten oma ääni.
Monikielisen lapsen kielitaidon kartoittaminen varhaiskasvatuksessa
Tanyeli Sahin ja Minnaleena Toivola
Vieraskielisten lasten määrä Suomessa on kasvanut 2000-luvulla. Varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä oli 33 000 eli 14 prosenttia vuonna 2024 (Tilastokeskus, 2025). Päiväkoti tarjoaa hyvän mahdollisuuden omaksua suomea toisena kielenä, kunhan kielellistä syötettä ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen on saatavilla tarpeeksi. Jos monikielisellä lapsella on kielenoppimisen ongelmia, on niiden tunnistaminen tärkeää oikea-aikaisen ja riittävän tuen saamiseksi. Tässä artikkelissa selvitämme kyselytutkimuksen avulla, miten varhaiskasvatuksen työntekijät kartoittavat monikielisten lasten kielitaitoa, jotta lapsia voidaan tarvittaessa ohjata tuen piiriin jo varhaisessa vaiheessa.
Kotoutumiskoulutusta on tärkeää kehittää osana kotouttamisjärjestelmää
Tanja Seppälä
Väitöstutkimuksessani (Seppälä, 2025) ja siihen sisältyvissä kolmessa artikkelissa tarkastelin kotoutumiskoulutuksessa saavutettuja suomen kielen taitotasoja, oppimiskokemuksia kotoutumiskoulutuksesta ja polkuja sen jälkeen. Työvoimakoulutuksena järjestetyssä kotoutumiskoulutuksessa valtaosa opiskelijoista saavuttaa tason A2 eli oppii arjessa pärjäämiseen tarvittavan kielitaidon. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen suomen kielen taidon kehittämisessä toivotulle taitotasolle voi olla kuitenkin vielä monia esteitä, mikä vaikuttaa jatkomahdollisuuksiin. Kotoutumiskoulutusta on tärkeä kehittää suhteessa muihin koulutuksiin, opiskelijapalautteen pohjalta ja tutkimusperusteisesti, jotta siihen osallistuvien koulutuspolut olisivat tarkoituksenmukaisia.
DigiTala toiminnaksi – mobiilisovellus puhumisen harjoitteluun
Elina Nurminen, Riikka Ullakonoja, Mikko Kuronen ja Minka Lindroos
DigiTala toiminnaksi on monitieteinen konsortiohanke, jossa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Tavoitteena on kehittää mobiilisovellus, jonka avulla suomenoppijat voivat harjoitella suomen puhumista jo A1- ja A2-tasoilla sekä saada palautetta puheestaan. Tämänkaltaista suomen puhumisen harjoitteluun tarkoitettua tekoälypohjaista sovellusta ei toistaiseksi ole olemassa. Tässä artikkelissa esittelemme hankkeen taustaa, vaiheita sekä mobiilisovelluksen kehitystyötä.
Vammaisen kielentutkijan onnistunut työura raivaa tietä yhteiskunnalliselle muutokselle
Liisa Mustanoja, Vilma Wacklin ja Juuli Vallinen
Tieteen kentillä toimii huomattavan vähän (näkö)vammaisia tutkijoita. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja akateemisissa yhteisöissä on edelleen paljon rakenteellisia esteitä, mutta myös keinoja ja halua purkaa niitä. Havaintojen ja kokemusten näkyväksi tekeminen tasoittaa tietä muutokselle. Tässä artikkelissa tuodaan esiin yhtäältä näkövammaisuuteen linkittyviä akateemisen työn haasteita, toisaalta näkökulmia näiden haasteiden selättämiseen.