Karstula: monien kieltenopiskelumahdollisuuksien maaseutulukio

Julkaistu: 8. lokakuuta 2025 | Kirjoittanut: Jaana Talja-Latvala 

Karstulan lukio ja yhtenäiskoulu toimivat saman katon alla

Karstulassa kaikki lukion opettajat – mukaan luettuna kieltenopettajat – opettavat myös peruskoulussa. Valinnaisten kielten opettajat tuntevat siksi monet oppilaat usean vuoden ajalta jo ennen lukion alkua. Karstulan yhtenäiskoulussa voi opiskella yläkoulun 8. luokalla alkavaa B2-kieltä, mutta myös ns. lyhytkursseja. Lyhytkurssit kestävät puoli vuotta kaksi oppituntia viikossa. Lyhytkurssien tarkoitus on lisätä kiinnostusta vieraan kielen opiskeluun, tutustua uuteen kieleen ja opiskella perussanastoa sekä madaltaa kynnystä aloittaa kielen opiskelu lukiossa tai myöhemmässä elämän vaiheessa. Karstulan lukiossa on laaja vieraiden kielten valikoima: valinnaisina kielinä voi opiskella espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää tai italiaa.

Lukion kieliohjelma

Lukion kieliohjelmassa on mahdollisuus suorittaa lukiovuosien aikana kaksikin valinnaista kieltä. Kielen opiskelu järjestetään niin, että oppilas opiskelee kielen oppimäärän kahden vuoden aikana. Lukion ensimmäisenä vuonna aloitettu kieli kirjoitetaankin jo toisen vuoden keväällä. Toisena opiskeluvuonna aloitettu kieli kirjoitetaan kolmannen vuoden keväällä. Valinnaiskielen ryhmässä opiskelijat ovat kahdelta eri vuositasolta. Tämä järjestely mahdollistaa sen, että pienessäkin lukiossa vuosittain alkaa riittävän kokoinen valinnaisen kielen ryhmä, ja peräkkäisinä vuosina kieli ei ole sama. Ranskan, espanjan ja saksan kielet ovat suosituimpia valinnaisia kieliä. Lukiossa on kokeiltu sitäkin, että kansalaisopiston aikuisopiskelijoita on ollut mukana lukion ryhmissä. Yhteistyö olisi ajatuksena hyvä, mutta lukion tiivistahtinen päiväopiskelu on kuitenkin ollut aikuisopiskelijoille esteenä.

Valinnaisten kielten tulevaisuus 

Valinnaisten kielten opiskelun vähentyminen on tarjonnasta huolimatta ollut laskusuuntaista, mutta valoa on uudelleen näkyvissä. Kiinnostusta aloittaa valinnaisen kielen opiskelu on lukiota aloittaessa vielä suurta, mutta usein oppilaat jättävät opiskelun kesken. Oppilailla ei ole tarpeeksi motivaatiota viedä opintoja päätökseen. Monesti syynä on se, ettei valinnaisen kielen opiskelua koeta tarpeeksi merkityksellisenä jatko-opintojen ja työelämän kannalta. Kannustamista tarvitaankin opettajan ja perheen lisäksi myös oppilaanohjaajalta. Tietoisuutta siitä, miksi kieliä kannattaa opiskella, on lisättävä.

Toinen syy keskeyttämiseen on monesti se, että jo englannin ja ruotsin kielen opiskelut koetaan työläiksi lukiossa. Kynnys aloittaa valinnaisen kielen opiskelu on matala, jos peruskoulussa on englannin ja ruotsin opiskelu sujunut hyvin ja oppilas kokee olevansa kielissä hyvä.  Positiivinen kuva itsestä kielten opiskelijana ja kieliopintojen hyöty jatko-opintoja ajatellen ohjaavat nuoren opiskelemaan valinnaisia kieliä. 

Karstulan lukiossa ja yhtenäiskoulussa lukuvuosi 2025–2026 näyttää hyvältä valinnaisten kielten osalta. Valinnat osoittavat, että tänä syksynä yläkoulun B2-kielenä opiskellaan ranskaa. Saksan lyhytkurssi järjestetään sekä syksyllä että keväällä. Lukiossakin on alkanut ranskan kielen ryhmä.

Mitä vielä voisimme tehdä

Peruskouluaikaisen kannustamisen lisäksi jo kielimaistiaiset esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa voivat herättää lasten mielenkiinnon eri kieliä kohtaan ja lisäävät heidän ymmärrystään monikielisyydestä.  Alakoulusta lähtien kielten opiskeluun motivointi pitäisi kuulua koko koulun toimintakulttuuriin osana koulun arkea. Niin opinto-ohjaajan, luokanopettajien, luokanvalvojien, kieltenopettajien kuin rehtorinkin tulee edistää myönteistä asennetta ja antaa esimerkkejä kieltenoppimisen hyödyllisyydestä.

Kieltenopiskelun hyödyllisyydestä voisi koota kansallisen sivuston, jolla esitettäisiin faktatietoa siitä, millä aloilla vieraiden kielten osaamisesta on hyötyä. Paljonko puhujia on eri kielillä maailmassa? Minkä kielen osaajia erityisesti suomalaiset yritykset tarvitsevat? Sivustolta olisi hyvä löytyä tietoa kielivalintoihin liittyen eri ikäisille, jotta perheet ja koulu voisivat sitä monipuolisesti hyödyntää. Lisäksi sivustolta olisi hyvä löytää linkkejä kielipeleihin yms. mukavaan.

Kuntatasollakin voidaan tehdä paljon. Kielten opetusryhmien perustamiselle asetetut vähimmäismäärät pidetään matalina ja joustavina suhteessa oppilasmäärään. Yhteistyö lähikuntien ja vapaan sivistystyön kuten kansan- ja kansalaisopistojen kanssa voi mahdollistaa kielten opetusryhmien syntymisen, vaikka oppilasmäärät olisivat koulussa pienet.

Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat myös, pitäisikö A2-kielen tarjoaminen olla kunnille lakisääteistä ja tulisiko se aloittaa jo 3-luokalta. Tällä hetkellä kuitenkin uskon, että perusopetuksen oppilaiden luku- ja kirjoitustaitojen sekä matemaattisten taitojen heikkeneminen on ollut todellista ja siihen määrättyjen lisätuntien ottaminen käyttöön 1.8.2025 alkaen on tervetullut muutos. Tämän vuoksi edellä mainittu muutos odotuttaa vielä.

Toinen kysymys on, pitäisikö kaikissa yläkouluissa tarjota B2-kieltä.  Usein näin on, mutta kielet kilpailevat muiden valinnaisaineiden kanssa. Kielen oppiminen pitää olla erittäin merkityksellistä valinnan kannalta. Uuden kielen oppiminen on pitkäjänteistä opiskelua, ja nuoret mieluummin valitsevatkin valinnaisaineiksi taito- ja taideaineita, jossa oppiminen on enemmän tekemistä perinteisen luokkahuoneen ulkopuolella. Tämähän on toki mahdollista kielenkin oppimisessa.

Ruotsin kielen valinnaisuus yo-tutkinnossa on selkeästi vaikuttanut ruotsin kielen taitojen heikentymiseen. Karstulassakin vajaa puolet vuosiluokan oppilaista suorittaa ruotsin kielestä valtakunnalliset valinnaiset lukion opinnot ja kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielen. Useat opiskelijat toivovat, että lukiossa pakollisena opiskeltaisiin kahta vierasta kieltä, mutta toinen kielistä olisi vaihtoehtoinen. Tällä hetkellä yritämme motivoida oppilaita opiskelemaan ruotsin kieltä jatko-opintojen kannalta, mutta sijaintimme keskellä Suomea ei tue opiskelua ja työelämää samalla tavalla kuin esimerkiksi Vaasan seudulla.

Mahdollisuuksia on monenlaisia. Tärkeintä on kuitenkin kannustaminen ja motivointi sekä kielen opetuksen merkityksellisyyden korostaminen niin kotona kuin koulussa. Tähän tarvitaan apuun myös työnantajia, jotka nostavat esille lyhyiden kielten osaajien tarpeen työllistymisen ja osaavan työvoiman kannalta.

Kuva 1. Kielten oppitunti lehtori Minna Mussalo-Mustamäen kanssa. Hän toimii Karstulan lukiossa ruotsin, saksan ja venäjän kielen lehtorina.  

Jaana Talja-Latvala toimii Karstulan lukion rehtorina.