Suvi-verkosto on kasvanut valtakunnalliseksi vaikuttajaverkostoksi
Julkaistu: 14. toukokuuta 2025 | Kirjoittaneet: Tarja Ahopelto, Kaarina Murtola ja Ilona Tanskanen
Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien valtakunnallinen yhteistyö käynnistyi Opetushallituksen annettua toimeksiannon tehdä ammattikorkeakouluihin oppiainekohtainen ydinainesanalyysi tavoitteenaan löytää ne osaamiset, jotka kaikkien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tuli hallita. Ydinainesanalyysi liittyi koulutuksen laadun yhtenäistämisprosessiin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tarve yhtenäistämiselle kytkeytyi siihen, että käsillä oli uusi koulutusmuoto, vuonna 2004 tokaluokkalaisen ikäinen. Muutamilla paikkakunnilla oli koettu kokeiluvaiheen (1991–) eskarivuodet jo sitä ennen.
Verkoston varhaiset vuodet
Pohjois-Karjalan ja Hämeen ammattikorkeakoulut organisoivat ydinainesanalyysiin tähtäävän yhteistyön. Vastikään viestinnän yliopettajan virkaansa valittu Pirjo Valokorpi kutsui ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajia Hämeen ammattikorkeakouluun koulutuspäivään 9.12.2004. Yhteistyö jatkui 4.2.2005. Ydinainesanalyysin yhteydessä kävi selväksi, että oli suorastaan pakottava tarve ja tahto kollegiaalisille kohtaamisille, keskustelulle ja yhteiselle näkemykselle siitä, mikä on ammattikorkeakoulun opetuksen luonne ja suhde entuudestaan tuttuihin oppilaitosmuotoihin, toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, yliopistoon ja opistoasteen koulutukseen, joka poistui ammattikorkeakoulujen aloitettua toimintansa.
Ydinainesanalyysin yhteydessä käydyt keskustelut käynnistivät ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen suomen kielen ja viestinnän (suvi) verkostoyhteistyön, jonka työrukkaseksi perustettiin muutaman jäsenen Suvi-työryhmä ja puheenjohtajaksi valittiin Ilona Tanskanen Turun ammattikorkeakoulusta. Päätettiin kokoontua ainakin kerran vuodessa kasvotusten, jotta päästäisiin eteenpäin arjessa askarruttaneiden asioiden kanssa.
Tarve yhteiselle näkemykselle oli tunnistettu toki ammattikorkeakoulujen johdossakin. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto kutsui koolle kielityöryhmän, jonka toimeksiantoon sisältyi kieltenopetuksen käytäntösuositusten tekeminen. Tavoitteena oli kielikoulutuksen yhteismitallisuus. Työryhmä koostui eri kielten ja viestinnän asiantuntijoista ammattikorkeakoulun rehtori puheenjohtajanaan, ja se kokoontui vuosina 2005–2007. Suomen kielen ja viestinnän asiantuntijana työryhmässä ja yhteyshenkilönä Suvi-verkoston ja kielityöryhmän välillä toimi Suvi-verkoston tuore puheenjohtaja.
Ensimmäiset kieltenopetuksen käytäntösuositukset julkaistiin vuonna 2006. Niissä otetaan kantaa mm. kieli- ja viestintäopintojen arviointiin ja vapautukseen kieliopinnoista sekä kypsyysnäytteeseen. Kieltenopetuksen käytäntösuosituksia on päivitetty senkin jälkeen, kun Arenen kielityöryhmän toiminta päättyi. Uudet versiot on julkaistu vuosina 2011, 2016 ja 2023. Suosituksissa välittyy kielten ja viestinnän opetuksen säädöspohjainen kehys ja siihen kytkeytyvät linjaukset.
Ydinainesanalyysistä osaamistasokuvauksiin
Ydinaineisanalyysi tuotti runsaasta opetussisällöstä yhteisen tavoitelausekkeen, ja ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän sisällöt jaoteltiin kahteen kokonaisuuteen: asiantuntijaviestintään ja työelämän ryhmäviestintään.
Ydinainesanalyysi laajeni yhteistyön alkuvuosina kompetenssi- ja osaamistasokuvauksiksi, jotka hyväksyttiin yhteiseksi suositukseksi ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien teemapäivänä Jyväskylässä 31.10.2008. Toki jokainen korkeakoulu toimii itsenäisesti ja opintojaksojen laajuudet ja sisällöt vaihtelevat, mutta yhteiset suuntaviivat nähtiin tarpeellisiksi laadun varmistamiseksi ja – kuten myöhemmin kävi ilmi – opintojaksojen hyväksiluvun pohjaksi eri korkeakoulujen välillä.
Kun vuonna 2011 käynnistettiin valtakunnallinen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke, OSKU, suomen kielen ja viestinnän opettajilla oli jo hyvin tehty pohjatyö. Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli tuottaa korkeakouluihin työelämälähtöiset alakohtaiset tavoite- ja osaamiskuvaukset englantiin, ruotsiin ja suomen kieleen ja viestintään amk-/kandidaatti- ja yamk-/maisteritasoille. Osaamiskuvauksia oli tarkoitus käyttää apuna korkeakoulujen välisissä opintojen hyväksilukemisissa – ilmiö, joka oli tuolloin vahvasti rantautumassa korkeakouluihin. Hankkeen tulokset koottiin Mällisen ja Piiraisen (2013) toimittamaan julkaisuun AHOT korkeakouluissa: kielet ja viestintä.
OSKU kokosi yhteisiin tapaamisiin kielten ja viestinnän opettajia laajasti eri korkeakouluista ja tuotti näkyväksi yhteisen ymmärryksen siitä, mitä osaaminen kunkin kielen ja viestinnän osalta tarkoitti ja mitä se tarkalleen ottaen kullakin alalla piti sisällään. OSKU-hankkeessa alakohtaisuus painottui vahvemmin kuin aiemmin suomen kielen ja viestinnän opettajien valtakunnallisessa yhteistyössä. Suvi-verkostossa eri alojen näkökulmat ovat kuitenkin tulleet esiin alusta pitäen niin, että Suvi-työryhmä on koostunut eri alojen edustajista.
Yhteiset tavoitteet ja tehtävät ohjaavat toimintaa
Toisessa tapaamisessa helmikuussa 2005 kirjattu tavoitelauseke oli antanut verkoston toiminnalle selkeän suunnan, jonka pohjalta Suvi-työryhmä saattoi lähteä luottavaisesti koordinoimaan yhteistyötä. Vuosien saatossa verkoston tavoitteita ja ydintehtäviä on tarkistettu ja kirkastettu kielten ja viestinnän opetuksen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten kirittämänä.
Työryhmän nykyisistä tehtävistä ovat viime vuosina korostuneet etenkin opetuksen kehittäminen sekä osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun joko itsenäisenä verkostona tai laajemmassa verkostoyhteistyössä. 2010–2020-lukujen taiteessa Suvi-verkostossa ryhdyttiin pohtimaan opetusta hieman pitemmällä tähtäimellä: minkälaista voisi olla sellainen suomen kielen ja viestinnän ammattikorkeakouluopetus, jota jokainen suomen kielen ja viestinnän opettaja voisi pitää omassa työssään eräänlaisena johtoajatuksena erilaisista opetukseen kohdistuvista paineista huolimatta?
Laajassa ja tiiviissä verkostoyhteistyössä syntyi Suomen kielen ja viestinnän amk-opetuksen visio 2030. Visiota voi hyödyntää mm. opetussuunnitelma- ja muussa kehittämistyössä, rekrytoinneissa, jatkuvassa oppimisessa sekä erilaisissa hankkeissa. Vuoden 2025 alussa käynnistettiin vision päivitystyö, jonka tulokset julkaistaan vuoden lopussa.
Dialoginen vuorovaikutus yhteistyön ytimessä
Suvi-verkoston toiminnassa on aina ollut keskiössä dialoginen vuorovaikutus ja osallistava toimintatapa. Alussa oli välttämätöntä koota kaikkien kollegoiden sähköpostiosoitteet, päivittää niitä säännöllisesti ja pitää yhteyttä sekä sähköpostitse että erilaisissa kokoontumisissa. Suvi-verkoston omia kokoontumisia ei enää vuoden 2008 jälkeen pystytty resurssien puutteessa järjestämään, mutta Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät (nyk. Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivät) tarjosivat oivan foorumin kokoontumisille yhdessä Ammattikielten ja -viestinnän yhdistyksen, Proflangin, kevätpäivien kanssa.
Myöhemmin teknologisen kehityksen myötä yhteydenpidon työvälineet ovat monipuolistuneet: vuonna 2012 perustettiin Suvi-verkosto-blogi, ja nykyisin kommunikoidaan Facebookissa ja pidetään virtuaalitapaamisia vuosittain. Suvi-webinaari ja Suvi-kahvit ovat esimerkkejä uusista kohtaamisen tavoista. Ystävänpäivän kynnyksellä järjestettävä webinaari kokoaa linjoille vuosittain suuren joukon kielestä kiinnostuneita yli kielirajojen. Suvi-kahvit taas on ns. matalan kynnyksen tapahtuma, joka järjestetään lukukausien lopussa jonkin ajankohtaisen teeman ympärille. Joulukuun kahveilla julkistettiin Vuoden kieliteko 2024 -äänestyksen tulokset.
Erilaisissa kohtaamisissa on välitetty verkostolle viestiä valtakunnallisista ajankohtaisista asioista ja toisaalta kyselty kentän mielipiteitä, mikä työssä on ajankohtaista ja mitä teemoja verkostossa haluttaisiin käsitellä. Kasvokkaisissa – ja nykyään myös virtuaalisissa – tapaamisissa kollegat ovat esitelleet pedagogisia kokeilujaan ja näin jakaneet osaamistaan verkostolle. Aluksi opettajat arastelivat omien käytänteiden esittelyä, mutta vuosien varrella rohkeus on kasvanut, ja olemme saaneet toisiltamme hyviä vinkkejä opetuksen kehittämiseen.
Keskusteluun ja yhdessä kehitettäväksi ovat nousseet toistuvasti opinnäytetöiden ohjaustavat ja niihin varatut resurssit, kypsyysnäytteen toteutustavat ja niiden resurssit sekä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyneet viestinnän opinnot. Myöhemmin myös virtuaaliopintojen osuus opintojaksoissa on puhuttanut. Näistä teemoista on järjestetty pienimuotoisia kyselyjä, ja niiden kautta välitetty verkostolle tietoa siitä, miten eri korkeakouluissa opetusta on toteutettu. Opettajat ovat saaneet näin kollegiaalista tukea omissa korkeakouluissaan käytäviä keskusteluja varten. Suvi-työryhmä on laatinut myös muutamia valtakunnallisia julkilausumia tilanteissa, joissa suomen kielen ja viestinnän opetuksen asemaa tai merkitystä osana ammattikorkeakouluopintoja on kyseenalaistettu.
Nykyään kyselyjä ja kannanottoja tehdään pääasiassa ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän verkostojen kanssa yhdessä, mutta toisinaan myös kielikohtaisesti. Esimerkiksi Suvi-verkostolle oli arvokas tehtävä saada tuoda ammattikorkeakoulun ääntä Tiina Onikki-Rantajääskön (2024) tekemään laajaan selvitykseen suomen kielen yhteiskunnallisesta asemasta.
Tiivistä yhteistyötä muiden verkostojen kanssa
Suvi-verkoston työryhmä tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän verkostojen kanssa. Ammattikorkeakouluissa työskentelee lähes 500 kielten ja viestinnän opettajaa (Kielten ja viestinnän opettajien määrä ammattikorkeakoulussa -kysely 2024). Heitä edustavat tärkeimmät yhteistyöfoorumit ovat valtakunnalliset kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi ja vastuuopettajaverkosto (Murtola 2023a; Murtola 2023b). Yhteistyön viimeaikaisia tuloksia ovat amk-opetuksen laatukriteerit (2021) ja käytäntösuositukset (2023). Molempien dokumenttien työstämiseen Suvi-verkosto toi suomen kielen ja viestinnän asiantuntemuksensa.
Hedelmällisiä yhteistyön muotoja ovat olleet myös erilaiset hankkeet, joihin Suvi-verkosto on osallistunut aktiivisesti. Ammattikorkeakouluympäristöä laajempi yhteistyö syventää kokonaisosaamista, ja verkoston toimintaa tukevien kumppaneiden kanssa voi vaikuttaa laajemmin kielen opetukseen, jolloin hyödyt moninkertaistuvat. Yhteiseen kehittämiseen hankekumppaneiden kanssa osallistuivat monet ammattikorkeakoulut aktiivisesti esimerkiksi Digijoujoussa (2017–2019) ja Kielibuustissa (2021–2024). Verkostotyöhön kuuluu nykyään yhä enemmän asiantuntijuuden esiintuomista myös erilaisissa julkaisuissa ja yhteiskirjoittamalla kollegoiden kesken. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivien jälkeen on tullut tavaksi tehdä yhteisjulkaisu, kuten Yhdessä onnistumme: kohti valoisaa tulevaisuutta vuonna 2023.
Kypsyysnäytteen merkitys
Suvi-verkoston koko 20-vuotisen historian ajan yksi toistuva teema on ollut kypsyysnäyte osana korkeakouluopintoja. Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuosituksissa tuodaan esiin mm. kypsyysnäytteeseen liittyviä käytänteitä ja sen arviointikriteerit. Kypsyysnäyte oli osana Oulunseudun ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön yhteistä Opinnäytetyön kehittäminen -hanketta (2004–2006). Opinnäytetyön käytänteitä kehittävä hanke eteni osin samanaikaisesti Arenen kielityöryhmän yhteistyön kanssa. Myös tässä kehittämistyössä Suvi-verkosto ja -asiantuntijat ovat toimineet aktiivisesti. Opinnäytetyön kehittäminen -hankkeeseen perustuva artikkelikokoelma Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja (Maisa Toljamo & Aino Vuorijärvi 2007) julkaistiin vuosi ensimmäisten Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositusten jälkeen, ja se sisältää mm. artikkelin Kypsyysnäyte ammattialaan perehtyneisyyden ja kielitaidon kohtauspaikkana (Tanskanen 2007). Kypsyysnäytteeseen liittyvät haasteet ovat yhdistäneet ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajia.
Kypsyysnäytteeseen liittyviä käytänteitä ei ole onnistuttu yhdenmukaistamaan, vaikka asian eteen on tehty työtä koko verkoston 20-vuotisen toiminnan ajan. Kypsyysnäytteeseen liittyviä haasteita tuodaan keskusteluihin säännöllisin väliajoin. Viesti kentältä on aina sama: kypsyysnäytteen järjestelyissä ja kielen arvioinnissa on liikaa kirjavuutta ammattikorkeakouluissa, ja sekavuus on kasvanut entisestään verkkotutkintojen ja englanninkielisten tutkintojen lisääntymisen myötä.
Juontuvatko monenkirjavat kypsyysnäytekäytänteet siitä, ettei kypsyysnäytteen arvoa ylipäänsä – ammattialan perehtymisen mittarina ja kielitaidon osoittajana (ks. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129) – aina tunnusteta riittävästi? Tunnetaanko riittävästi myöskään kypsyysnäytteen vaikutuksia opiskelijan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeiseen aikaan, esimerkiksi sitä, että Migri ja Valvira pitävät korkeakoulussa suoritettua kypsyysnäytettä riittävänä osoituksena henkilön kielitaidosta Suomen kansalaisuuden hakuprosessissa ja ammatillisen kielitaidon todentajana? Nykyiseen kirjavuuteen tarvittaisiin perusteellista keskustelua ja yhteistä tahtoa saada asetusperusteinen osaamisen näyttö kuntoon.
Kollegiaalinen tuki ja yhteinen tiedonmuodostus muutosvoimana
Valtakunnallisen verkostoyhteistyön keskeinen merkitys on ollut sen tarjoamassa mahdollisuudessa yhteisen kieli- ja alakohtaisen näkemyksen muodostamiseen ja kollegiaalisen tuen saamiseen. Suvi-verkosto on tarjonnut areenan korkeakouluissa tapahtuvalle tutkimus- ja kehittämistyölle, yksittäisten hankkeiden etenemisen ja tulosten esittelylle ja keskustelulle sekä yhteistyökumppanuuksien muodostamiselle. Se on toiminut aktiivisesti nimenomaan verkostona valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Yhtenäisiä käytänteitä kohti on edetty Kieltenopetuksen käytäntösuositusten myötä, mutta toisaalta on nostettu esiin vaihtelevia toimintatapoja, mm. artikkelissa Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa (Ahopelto, Tanskanen & Tolonen-Kytölä 2015).
Yksilö- ja yhteisötasoille tuottamistaan hyödyistä huolimatta verkostoyhteistyö on kohdannut myös haasteita. Yksi systemaattista verkostotyötä haastava tekijä on se, että eri korkeakoulujen halukkuus tukea opettajiensa osallistumista vaihtelee. Moni korkeakoulu näkee verkostotyön hyödyn yksittäiselle korkeakoululle ja antaa mielellään työaikaa asiantuntijoille osallistua valtakunnalliseen opetuksen kehittämistyöhön. Uutena ilmiönä on tullut kuitenkin esiin, että jotkut korkeakoulut edellyttävät hankerahoitusta sille, että sen opettajat voisivat tehdä verkostoyhteistyötä toimenkuvaansa sisältyvänä asiana. Tämä taas tekee pitkäjänteisen kehittämistyön haasteelliseksi.
Ydinainesanalyysi ja Arenen kielityöryhmä tarjosivat kehykset yhteistyölle Suvi-verkoston alkuvuosina. Oppilaitokset resursoivat yhteistyötä, kun siihen oli hallinnollinen velvoite. Muutaman vuoden kuluttua tällaista resurssia ei enää ollut. Kaikki eivät voi matkustaa toisella paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin, mutta digitaalinen viestintä mahdollistaa onneksi vuorovaikutuksen omalta työhuoneelta käsin. Suvi-verkoston vuorovaikutuksen muodoissa onkin tartuttu teknologisen kehityksen tarjoamiin ratkaisuihin. Alussa kommunikointi tapahtui pari kertaa vuodessa kampuksilla kokoontuen ja yhteyttä pidettiin sähköpostitse. Suvi-blogi otettiin käyttöön 2012 viestinnän välineenä. Kokoontumisia kasvokkain arvostetaan edelleen, mutta niiden ohessa kohdataan esimerkiksi webinaareissa.
Aluksi verkosto piti rakentaa, luoda yhteys yksittäisten toimijoiden välille. Tällä hetkellä Suvi-verkostoon kuuluu yli 200 jäsentä, ja kaikki ammattikorkeakoulut ovat edustettuina. Pitkäjänteinen verkostotyö on tullut tunnetuksi, ja uusia yhteistyökumppanuuksia on syntynyt. Ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö on laajentunut esimerkiksi Kieliverkoston, yliopistojen ja hankekumppaneiden kanssa tehtäväksi yhteistyöksi. Teemat ovat laajenneet suomen kielen ja viestinnän kysymyksistä yhteiskunnalliseen keskusteluun etenkin suomi toisena kielenä -opetuksen osalta.
Mikä sitten on kantanut verkostoyhteistyötä näin pitkään? Alussa tarve oli suuri, kun olimme kaikki uuden äärellä ja niin kouluttajat kuin ammattikorkeakoulutkin hakivat identiteettiään. Tarvitsimme toistemme tukea. Vuosien myötä toiminnan vakiinnuttua haasteet eivät ole vähentyneet.
Valtakunnallista yhteistyötä tarvitaan vastakin, sillä ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Opiskelijaryhmien heterogeenisyys, verkkotutkintojen yleistyminen, kansainvälisten tutkintojen lisääntyminen sekä tekoälyn nopea kehittyminen tuovat verkostotyöhön uutta pohdittavaa, kehitettävää ja linjattavaa. Verkostotyössä on katsottava entistä tarkemmin suomen kielen ja viestinnän opetusta muuttuvan yhteiskunnan tarpeista lähtien.
Tarja Ahopelto on tehnyt työuransa Jyväskylän ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtorina. Hän toimi vuosina 2008–2013 Suvi-työryhmän puheenjohtajana ja aktiivisena Suvi-työryhmän jäsenenä sen alusta asti, kunnes siirtyi eläkkeelle vuonna 2022.
Kaarina Murtola työskentelee viestinnän lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii myös valtakunnallisen AMK-kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimin sekä Suvi-työryhmän puheenjohtajana.
Ilona Tanskanen toimii yliopettajana Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Hän oli Suvi-verkoston ja -työryhmän ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 2005–2008. Toinen puheenjohtajuuskausi oli vuosina 2014–2015.
Lähteet
Ahopelto, T., Tanskanen, I. & Tolonen-Kytölä, T. (2015). Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa Kielikello 4/2015. https://kielikello.fi/kieli-ja-viestintataito-on-osa-ammattitaitoa/
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laatukriteerit 2021. https://kivifoorumi.wordpress.com/ammattikorkeakoulujen-kielten-ja-viestinnan-opetuksen-laatukriteerit/
Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset 2023. https://kivifoorumi.wordpress.com/kielten-ja-viestinnan-opetuksen-kaytantosuositukset/?preview=true
Murtola, K. (2023a). Ilman verkostoa olisin vain minä. Teoksessa Riihiaho, S., Kotikoski, T. & Murtola, K. (toim.). Kielten ja viestinnän opetuksen päivät. 5. –6.10.2023. Yhdessä onnistumme: kohti valoisaa tulevaisuutta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 334, 16–22. https://www.theseus.fi/handle/10024/818194
Murtola, K. (2023b). Suvi-verkostossa kukoistaa yhteistyön voima ja yhdessä tekemisen kulttuuri. Kielibuusti-blogi. https://www.kielibuusti.fi/fi/kielibuusti-hanke/blogi/suvi-verkostossa-kukoistaa-yhteistyon-voima-ja-yhdessa-tekemisen-kulttuuri
Mällinen, S. & Piirainen, E. (toim.) 2013. AHOT korkeakouluissa. Kielet ja viestintä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 56. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5903-29-4
Onikki-Rantajääskö, T. (2024). Suomi osallisuuden kielenä. Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024: 20. Helsinki: Oikeusministeriö. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-141-0
Suvi-verkosto-blogi. suviverkosto.wordpress.com
Suomen kielen ja viestinnän ydinaineisanalyysin työryhmän muistio 9.12.2004. Saatavissa Suvi-työryhmän arkistosta.
Tanskanen, I. (2007). Kypsyysnäyte ammattialaan perehtyneisyyden ja kielitaidon kohtauspaikkana. Teoksessa Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja, 202–213.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129.
Vuoden kieliteko 2024 -palkinto Tiina Onikki-Rantajääskölle. https://suviverkosto.wordpress.com/2024/12/19/vuoden-kieliteko-2024-palkinto-tiina-onikki-rantajaaskolle/