Kieliverkoston kuulumisia monikielisyyden äärellä
Julkaistu: 14. toukokuuta 2025 | Kirjoittaneet: Emilia Rajala ja Erja Kilpeläinen
”Monikielisyys osallistumisen edistäjänä” on teema, jota Kieliverkosto työstää vuodet 2025–2026. Teemaan liittyviä moninaisia kysymyksiä on koetettu tiivistää teemavuoden tiedotteessa, ja olemme kevään 2025 aikana edistäneet teemaa esimerkiksi huhtikuisessa Kieliparlamentissa, jossa asetuttiin kuuntelemisen ja kohtaamisen äärelle. Kieliparlamentissa ja sen jälkeisessä ”Kieliparlamentin jälkilöylyt” -keskustelutilaisuudessa oli jälleen kerran antoisaa päästä kuulemaan asiantuntijoita ja kokoontua keskustelemaan yhteisesti tärkeäksi koetuista teemoista.
Kieliverkoston kevät on ollut muutenkin varsin työntäyteinen: uuden toimintakauden (2025–2028) aloituksen myötä olemme uudistaneet strategiamme ja koonneet uuden ohjausryhmän, jossa on jälleen koolla varsin asiantunteva joukko kielen ja koulutuksen ammattilaisia. Strategiassa määritellään Kieliverkoston tehtäviä, arvoja, toimintamuotoja ja keskeiset tavoitteet seuraavalle neljälle vuodelle. Tavoitteena on 1.) edistää kielitietoisia asenteita ja kielitietoista ohjausta ja opetusta kaikilla koulutusasteilla ja laajasti yhteiskunnassa, 2.) kehittää Kieliverkoston vaikuttavuutta sekä 3.) tehdä tutkimusta ja selvityksiä päätöksenteon tueksi. Koska viestintä ja vuorovaikutus ovat niin keskeisessä osassa Kieliverkoston toimintaa, strategian valmistuttua uudistamme myös viestintäsuunnitelmamme. Ole rohkeasti yhteydessä Kieliverkostoon, jos sinulla on ideoita tai ehdotuksia yhteistyöstä tai toimintamuodoista.
Tavoitteena on kaiken ohessa kehittää myös tätä Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehteä, jotta se palvelisi entistäkin paremmin teitä lukijoita ja kirjoittajia. Lehteä on julkaistu jo 15 vuotta (ks. Kilpeläinen tässä numerossa), minkä kunniaksi oli tärkeää koota lukijoiden ja kirjoittajien näkemyksiä lehdestä. Saimme huhtikuussa 2025 verkkolehden lukija- ja kirjoittajakyselyyn 95 vastausta – suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme runsaasti loistavia ehdotuksia lehden uudistamiseen, vinkkejä lehdessä käsiteltäviksi teemoiksi sekä tärkeää palautetta lehdestä.
Verkkolehteä käytetään asiantuntija- ja opetustyössä, tutkimuksessa sekä tiedonhaussa, ja vastaajat ovat tyytyväisiä lehteen. Lehteen kirjoittaneet kokivat lehden tunnetuksi alustaksi monenlaisten lukijoiden saavuttamiseen. Kirjoitusprosessin aikana saatu tekstipalaute koettiin osuvaksi ja kannustavaksi. Useampikin vastaaja toivoi lehteen henkilökuvia ja haastatteluita sekä kirja-arvioita. Lisäksi toivottiin enemmän yhteiskunnallisten teemojen käsittelyä, pedagogisten kokeilujen esiin nostoa ja sekä kevyempiä että tieteellisempiä artikkeleita. Monikielisiä sisältöjä toivottiin yhä enemmän, ja toimitus jääkin pohtimaan, miten esimerkiksi limittäiskieleily toimisi parhaiten.
Tieto uudesta verkkolehden numerosta tavoittaa lukijat erityisesti sähköpostilistojen kautta. Viestintäsuunnitelmaa uudistaessa pohdimme tarkemmin myös muita mahdollisia lehden levittämiskeinoja. Huomiona PDF-muotoisia artikkeleita toivoneille: rinnakkaistallennamme artikkelit myös JYX-julkaisuarkistoon, josta löytyy PDF-versiot ihan kaikista lehden artikkeleista. Niitä onkin kertynyt jo 805 (+ tämän lehden artikkelit)! Kiitokset vielä kerran kaikista vastauksista, niiden avulla voimme kehittää lehteä eteenpäin!
Ennen juhannusta ilmestyy vielä ilmastosiirtolaisuuteen keskittyvä verkkolehden teemanumero. Siinä jatketaan keskustelua, joka sai alkunsa Kieliverkoston ja JYU.Wisdomin yhteistyössä järjestämästä asiantuntijapaneelista marraskuussa 2024. Aihetta käsitellään jo 21.5.2025 järjestettävässä Solki tutkii -päivässä, jossa Kieliverkoston projektitutkija Emilia Rajala pitää esityksen “Sukellus Kieliverkoston viestintään ja arvoihin: tapaus ilmastosiirtolaisuus”. Esityksestä on tulossa tallenne. Jos haluat katsoa esityksen, ota yhteyttä Kieliverkostoon.
Kevään aikana olemme myös tehneet uuden avauksen Euroopan nykykielten keskuksen (ECML) materiaalien ja informaation jakamisessa, sillä aloitimme Opetushallituksen kanssa julkaisemaan muutaman kerran vuodessa ilmestyvää ECML-uutiskirjettä. Ensimmäisessä uutiskirjeessä käsiteltiin erityisesti 2020–2023-ohjelmakauden hankkeiden uunituoreita verkkosivuja, jotka ovat tarjolla englanniksi ja ranskaksi. Hankkeet tarjoavat materiaaleja varhaiskasvatuksen opettajista opetussuunnitelmien tekijöille ja kaikille siltä väliltä; käy katsomassa, sopisiko jokin niistä sinulle!
Syyslukukauden puolelta vinkkaamme jo nyt Opetushallituksen, Kieliverkoston ja Suomalais-venäläisen koulun yhdessä järjestämästä Euroopan kielten päivän tilaisuudesta kieltenopettajille. Tapahtuma järjestetään Suomalais-venäläisellä koululla Helsingissä perjantaina 26.9.2025 klo 13–15. Tilaisuudesta tiedotetaan tarkemmin Kieliverkoston tiedotuskanavissa toukokuun lopussa, mutta laita tuo aika jo kalenteriisi!
***
Tässä toukokuun 2025 avoimessa numerossa esitellään erilaisia koulutuksia, verkostoja, selvityksiä ja hankkeita. Kahta ensimmäistä artikkelia yhdistää varjoon jääneiden mutta kontekstissaan merkittävien toimijoiden nostaminen esiin. Eero Valkonen ja Sari Ahola tarkastelevat uskonnollisia yhteisöjä maahanmuuttaneiden kotoutumisen edistäjinä etenkin kielikahvila-toiminnan näkökulmasta. Uskonnollisia yhteisöjä ei ole juurikaan tarkasteltu tällaisesta näkökulmasta, vaikka niillä on monenlaisia rooleja maahanmuuttaneiden tukemisessa. Valkosen ja Aholan artikkelin jälkeen voi jatkaa maahanmuuttoteemalla lukemalla Maija Yli-Jokipiin lektion, jonka hän esitti väitöstilaisuutensa alussa Tampereen yliopistossa joulukuussa 2024. Yli-Jokipiin väitöstutkimus käsittelee oman äidinkielen opettajia, jotka ovat monella tavalla aktiivisia ja merkittäviä roolimalleja monikielisille oppilaille. Arjessa heidän työnsä jää monenlaisten rakenteellisten syiden takia kuitenkin helposti huomaamatta.
Seuraavat kaksi artikkelia keskittyvät ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyöhön. Terhi Tapaninen, Elina Nurminen ja Riikka Kulonen esittelevät kielitietoiseen opetusmateriaaliin keskittyvää täydennyskoulutusta, joka suunnattiin ammatillisille opettajille ja joka järjestettiin vuonna 2024 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Täydennyskoulutuksessa kielitietoistettiin kirjallista opetusmateriaalia sekä selkeytettiin opetuspuhetta. Nopeita pikaratkaisuja ja helppoja oikoteitä ei koulutuksessa tarjottu, mutta prosessimainen yhteistyö kantoi hedelmää. Ammatillisesta koulutuksesta hypätään ammatillisen korkea-asteen maailmaan, kun Kaarina Murtola, Ilona Tanskanen ja Tarja Ahopelto suuntaavat katseensa ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien verkoston, Suvi-verkoston, historiaan ja tulevaisuuden haasteisiin. Suvi-verkosto on ollut keskeinen valtakunnallinen toimija opetuksen kehittämisessä ja opettajien yhteen tuomisessa jo 20 vuotta. Verkostoyhteistyö tarjoaa tukea ja antaa harteita laajemmalle vaikuttamiselle.
Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon, mutta miten se käytännössä näkyy koulutuksen kehittämisessä? Sari Pöyhönen, Mari Honko, Essi Laitinen ja Emilia Rajala Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta ja Kieliverkoston tiimistä kirjoittavat aiheesta englanninkielisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen näkökulmasta. Heidän artikkelinsa perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaan ja loppuvuodesta 2024 julkaistuun selvitykseen, jossa tarkasteltiin näiden koulutusmuotojen laajentamisen mahdollisuuksia ja esteitä. Kokonaiskuvan hahmottamisen tiellä oli kuitenkin useita esteitä, ja koulutusta voikin olla hankalaa kehittää, jos tietoa ei ole. On kuitenkin aivan olennaista, että (kieli)koulutusta koskevaa päätöksentekoa rakennetaan kestävälle pohjalle pohjaten tietoon ja tutkimukseen.
Henna Heinonen ja Heini Kallio esittelevät artikkelissaan hanketta, jossa tutkitaan erikielisten alkeisoppijoiden suomenruotsin ääntämistä. Uutta kieltä opittaessa ensikielen piirteet tavallisesti kuultavat läpi, mutta vaikuttavatko ne ymmärretyksi tulemiseen? Hankkeessa pureudutaankin alkeisoppijoiden ymmärrettävyyteen Kielipankkiin tallennettujen puhenäytteiden kautta. Lue artikkelista tarkemmin hankkeen sisällöistä ja tavoitteista. Voit myös olla yhteydessä kirjoittajiin, jos haluat kuulla hankkeesta lisää.
Numeron päättää Kieliverkoston koordinaattori Erja Kilpeläisen katsaus tämän Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden 15-vuotiseen historiaan. Miksi lehti alun perin perustettiin, ja millaiset teemat ovat keränneet lukijoita vuosien varrella? Millaisille arvoille lehden toimitustyö perustuu? Lehteä on julkaistu tämän numeron myötä 101 numeroa, joten jokainen lukija löytää varmasti jotain kiinnostavaa luettavaa.
Emilia Rajala ja Erja Kilpeläinen ovat Kieliverkoston projektitutkijoita.