KiVANET-verkosto – kannattavaa kielipääomitusta

Julkaistu 12. toukokuuta 2026 | Kirjoittaneet: Nina Pilke ja Tiina Sorvali

Kielivarannon tila tunnistettuna ja tunnustettuna ilmiönä

Kielitaito – ja etenkin sen puute – on ajankohtainen yhteiskunnallinen aihe. Viime aikoina on uutisoitu niin potilasturvallisuuden vaarantavasta puutteellisesta kielitaidosta hoitoalalla kuin laajemmasta kielitaitovajeesta, joka heikentää ja kaventaa koko kansakunnan kielivarantoa sekä sitä kautta myös kansallista turvallisuutta. Tilanne on paradoksaalinen, sillä työelämä muuttuu samaan aikaan yhä monikielisemmäksi ja monikulttuurisemmaksi. Kielivarannon kaventumisen taustalla on useita viime vuosikymmeninä tehtyjä päätöksiä: kielten painoarvon laskeminen ylioppilas- ja valintakokeissa 2000-luvulla sekä useamman kielen tai valinnaisuuden tarjoamisen velvoitteesta luopuminen ala- ja yläkouluissa 1990-luvulla (vrt. esim. Mikander & Vesalainen, 2023). Korkeakouluissa tutkintojen kielivaatimuksia on kevennetty muun muassa poistamalla toisen vieraan kielen vaatimuksia ja karsimalla kielivalikoimaa. Myös korkeakouluopiskelijoiden vaihtojaksot ulkomailla ovat vähentyneet 54 % ajanjaksolla 2015–2024 (OPH, 2024).

Suomen tilanne kielivarannon osalta ei ole ainutlaatuinen, vaan samantapaista kehitystä on muuallakin. Kolehmaisen, Krämerin ja Voglin tuore hanke Closing and opening doors: Universities restructuring their language training programs (2025) käsittelee Euroopan tilannetta. Hankkeen 14 maata kattava kyselytutkimus osoittaa, että noin 60 eurooppalaista korkeakoulua on karsinut kieliä tai vähentänyt tarjontaa. Tämä koskee 39:ää eri kieltä. Vastaavasti uusia avauksia oli 12 kielen osalta 14 korkeakoulussa. Syynä poisvalintoihin ovat useimmiten taloudelliset seikat sekä opiskelijamäärien lasku.

Kielivarannon turvaamiseksi on sekä ehdotettu että tehty erilaisia toimia viime aikoina. Tänä vuonna useassa yliopistossa voi aloittaa saksan, ranskan ja venäjän pääaineopinnot ilman aiempaa osaamista, ja kielten asemaa on nostettu yliopistojen todistusvalintojen pisteytyksissä. Tammikuussa 2026 voimaan tulleeseen ulkomaalaislakiin on korkeakouluopiskelijan pysyvän oleskeluluvan kriteeristöön kirjattu kieliopintoja, ja useissa kannanotoissa on nostettu esiin kansallisen kielistrategian tarve. Useat tutkimukset ja kartoitukset osoittavat myös, että nuoret haluavat opiskella kieliä ja että kieliä tarvitaan työelämässä (esim. Veivo et al., 2023; Kolehmainen et al., 2025).

Tämän pohjalta voimme todeta, että kielivarannon tila on yhteiskunnassa tunnistettu. Avoin kysymys on, millä reunaehdoilla suomalaisen yhteiskunnan kielelliset voimavarat voisi ja tulisi tunnustaa nyt ja tulevaisuudessa.

KiVANET esimerkkinä vaikuttavasta yhteistyöstä

Yksi yksilön ja yhteiskunnan monikielisyyttä tukeva ja edistävä ratkaisu on vieraiden kielten verkko-opintoja tarjoava KiVANET-verkosto, joka vakiinnutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeen Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa (KIVAKO 2018–2021) pohjalta (Varttala & Puranen, 2020). Verkoston visiona on olla vuonna 2030 laajin ja monipuolisin vieraiden kielten valtakunnallinen opetusyhteistyöverkosto, jonka kielikurssitarjonta vastaa moninaisiin oppimistarpeisiin ja -tavoitteisiin ja turvaa Suomen kansallista kielivarantoa. Keväällä 2026 verkostoon kuuluu 26 korkeakoulua (68 % Suomen korkeakouluista), ja parhaillaan on käynnissä kahden korkeakoulun liittyminen verkostoon. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen useat uudet konsortiorakenteet nostanevat jäsenten määrää lähiaikoina vielä lisää. Verkoston tarjonta kattaa tällä hetkellä 15 kieltä sekä UniTandemin, ja opintojaksoja on tarjolla syys-, kevät- ja kesäkaudella alkeista eurooppalaisen viitekehyksen tasolle B2. (KiVANET, 2026.)

Jakkula (2025) nimeää KiVANETin merkittävimmäksi esimerkiksi korkea-asteella yhdessä suunnitellusta ja toteutetusta kielitarjonnasta Suomessa. Tämä merkittävyys on todennettavissa monella tavalla. Ensinnäkin verkoston olemassaolo on osoitus jäsenkorkeakoulujen vahvasta tahtotilasta tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä ja vakiinnuttaa ministeriön 3,3 miljoonan euron suuruinen kieliopintojen kehittämiseen tekemä pääomapanostus pysyväksi ja vahvistettuun sopimukseen perustuvaksi toiminnaksi. Toiseksi verkoston toiminta perustuu dokumentoituihin periaatteisiin ja käytänteisiin, joissa keskeistä on yhteisvastuu ja vastavuoroisuus. Näistä keskustellaan koordinoidusti ja niitä kehitetään suunnitelmallisesti yhdessä. Kolmanneksi verkoston tarjonnan ja opintojaksojen kysynnän kasvu on ollut määrällisesti vahvasti kasvujohteista, kuten kuvioista 1 ja 2 käy ilmi.

Kuvio 1. KiVANET-verkoston tarjoamien opintojaksojen määrä 2019–2025.

KiVANETin toimijat lähtivät pilotoimaan opintojaksojen tarjontaa useilla kymmenillä eri kielten ryhmillä jo hankekaudella vuosina 2019–2021. Kuviosta 1 käy ilmi, että hankekauden jälkeen tarjontaa on kasvatettu tasaisesti, ja vuodesta 2021 vuoden 2025 loppuun mennessä kasvua on peräti 78 %. Kuvioon 2 on koottu verkoston opintojaksoille ilmoittautumisten kokonaismäärä. Myös tämän osalta kasvu on ollut merkittävää: vuodesta 2019 vuoteen 2025 ilmoittautumisten määrässä on kasvua 450 %.

Kuvio 2. KiVANET-verkoston opintojaksoille ilmoittautumiset 2019–2025.

Kevään 2026 kurssi-ilmoittautumisissa tehtiin taas uusi ennätys, kun yhteensä 2 058 opiskelijaa oli kiinnostunut osallistumaan KiVANETin opintojaksoille. Verkoston yksi keskeinen tavoite on tarjota opintojaksoja muista vieraista kielistä kuin englannista eurooppalaisen viitekehyksen perustasolta itsenäiselle kielitaitotasolle. Käytännössä ylempien tasojen ryhmät ovat pienempiä, ja eri kielille on erilaista kysyntää. Seurantaluvut osoittavat, että noin 70 % ilmoittautuneista on saanut paikan opintojaksoilla. Suoritustilastot eivät ole täysin kattavia ja aukottomia, mutta karkeasti voidaan arvioida, että 50–75 % ryhmään hyväksytyistä on suorittanut opintojakson loppuun.

Korkeakoulutasolla on selvitetty viime vuosina opiskelijoiden kielitaidon tasoa ja laajuutta, halukkuutta ja motivaatiota opiskella kieliä, kielenoppijakäsityksiä sekä työelämän kielitaitovaatimuksia (ks. esim. Juurakko-Paavola, 2022; Vaasan yliopisto, 2020; Pirhonen, 2023; Lehtimaja, Kurhila & Kotilainen 2022). Vaasan yliopiston kielikeskus Linginnon tutkimushanke (04/2024–12/2025) Korkeakouluopiskelijoiden kieliosaaminen – kestävyys moninaisuuden viitekehyksessä / Högskolestudenters språkkunskaper – hållbarhet i ett mångfaldsperspektiv (SpråkHål) on osa tätä jatkumoa. Yhdessä hankkeen osioista tarkastelemme KiVANETin alkeistason opintojaksoille osallistuvien korkeakouluopiskelijoiden kieliopintoja ja valintoja, jotka koskevat motivaatiota kehittää kieliosaamista.

Yksittäisistä tekijöistä motivaatiojatkumoksi

Kielten oppimisessa motivaatio syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Tähänastisissa tutkimuksissa on löydetty tiettyjä motivaatiotekijöitä, jotka ennustavat erityisen vahvasti kielen oppimisen onnistumista. Yksi voimakkaimmin pitkäaikaiseen motivaatioon vaikuttava tekijä on kielenoppijan selkeä minäkuva kielenkäyttäjänä (Dörnyei & Ushioda, 2009). Tällainen kielenoppija haluaa työskennellä tai opiskella ulkomailla ja käyttää kieltä osana identiteettiään. Lisäksi Dörnyein (2009) mallissa merkitystä on myös positiivisilla oppimiskokemuksilla. Tämän mukaan motivaatioon vaikuttavat esimerkiksi käytetty pedagogiikka, oppituntien ilmapiiri, onnistumisen kokemukset ja kiinnostavat tehtävät. Hyvä oppimiskokemus voi korvata alun perin heikon motivaation (Dörnyei 2009).

Ryanin ja Decin (Ryan et al., 2020) itseohjautuvuusteoria on yksi motivaatiotutkimuksen keskeisimpiä teoreettisia viitekehyksiä. Itseohjautuvuusteoriassa oppijaa tarkastellaan aktiivisena toimijana. Teorian mukaan oppijalla on kolme psykologista perustarvetta: autonomia eli vapaus tehdä omia valintoja, kyvykkyys eli halu oppia ja hallita asia sekä yhteenkuuluvuus eli tunne kuulumisesta joukkoon. Näiden psykologisten tarpeiden täyttyminen edistää motivaation syntymistä. Itseohjautuvuusteorian (Ryan et al., 2020) mukaan on olemassa sisäistä motivaatiota sekä ulkoista motivaatiota, joka voidaan edelleen jakaa neljään alatyyppiin: ulkoinen säätely, sisäistetty säätely, tunnistettu säätely ja integroitunut säätely. Sisäisen motivaation lähde on oppijassa itsessään, ja hänen innostuneisuutensa ja mielenkiintonsa itse asiaa sekä sen oppimista ja hallintaa kohtaan ovat keskeisiä tekijöitä. Sisäinen motivaatio on pitkäkestoista, ja sisäisesti motivoitunut oppija tähtää itsensä kehittämiseen. (Ryan et al., 2020.)

Ryanin ja Decin (Ryan et al., 2020) mukaan ulkoinen motivaatio puolestaan on heterogeeninen kategoria. Ulkoisen motivaation muodostavat tekijät, jotka ovat jotain muuta kuin oppijan vahva sisäinen kiinnostus itse asiaa kohtaan. Ulkoinen säätely motivoi ulkoisella palkinnolla tai rangaistuksella, sisäistetyssä säätelyssä oppijan toiminta perustuu sisäiseen paineeseen (syyllisyys, häpeä, itsensä hyväksyminen). Kun oppijaa motivoi tunnistettu säätely, hän tunnistaa oppimisen arvon ja merkityksen, vaikka ei olekaan (vielä) sisäisesti motivoitunut. Integroitunut säätely tarkoittaa, että oppija on sisäistänyt oppimisen osaksi omia arvojaan ja toimii vapaaehtoisesti, mutta ei toimi sisäisesti motivoituneen tavoin ns. rakkaudesta lajiin.

Motivaatio ei kuitenkaan ole joko sisäistä tai ulkoista, vaan pikemminkin jatkumo. Yksittäisen oppijan kohdalla se voi olla sekoitus erilaisia tekijöitä, joista jotkut painottuvat vahvemmin kuin toiset. Tämä jatkumoajatus ilmenee kuviosta 3.

Kuvio 3. Ulkoinen ja sisäinen motivaatio jatkumona (muokattu Ryan et al., 2020 pohjalta).

Seuraavaksi tarkastelemme KiVANET-opiskelijoiden vastauksia sähköiseen kyselyyn.

Kieliopintoja ja kieliosaamisen kehittämistä koskevista valinnoista

SpråkHål-hankkeessa on kartoitettu opiskelijoiden suorittamia kieliopintoja, ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon liittyviä tekijöitä, oppimis- ja suoritusorientaatiota sekä suunnitelmia kielitaidon jatkokehittämisestä. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä KiVANETin alkeistason opintojaksojen opiskelijoille syyslukukaudella 2024. Vastauksia saatiin 154, joista 40 % on ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja 60 % yliopisto-opiskelijoiden vastauksia. Opiskelijoista 57 % on kandidaattivaiheen opiskelijoita, 31 % maisterivaiheessa ja 13 % vastanneista opiskelijoista on jossain muussa opintojen vaiheessa. Valtaosa vastaajista on naisia (71 %). Iältään pääosa vastaajista on 20–24-vuotiaita, toiseksi suurimman ikäryhmän muodostaa yli 34-vuotiaiden opiskelijoiden ryhmä. Artikkelissa esittämämme lainaukset ovat tutkimukseen vastanneiden opiskelijoiden vastauksia.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio johtavat erilaiseen opintoihin orientoitumiseen. Tutkimuksessamme sisäisesti motivoitunut opiskelija orientoituu pitkäjänteiseen oppimiseen, hänen tavoitteenaan on ymmärtää opiskeltavat asiat ja hän on kiinnostunut opintosisällöstä. Hänelle on tärkeää esimerkiksi kielikurssien jatkumo tai ”mahdollisuus hyvään opetukseen ilmaiseksi”. Kun opiskelijan fokus on enemmän ulkoisissa motivaatiotekijöissä, hän orientoituu suoritukseen ja tärkeää on esim. ”credits” ja se, että opintojakson aikataulu on sopiva. Hän pitää oppimista ja opintojaksoa välineenä johonkin muuhun, esimerkiksi opintopisteiden saamiseen ja sen myötä tutkinnon suorittamiseen.

Tutkimuksessa kysyttiin monivalintakysymyksin syitä KiVANET-opintojakson valintaan. Tärkeimmiksi opintojakson valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat mahdollisuus suorittaa se verkko-opintoina (87 % vastaajista). Perusteluista voimme tunnistaa erilaisia motivaatiotekijöitä: Sisäisesti motivoituneet opiskelijat valitsivat verkkokurssin, koska he haluavat ylläpitää ja kehittää kielitaitoaan, he voivat syventyä opiskeluun omaan tahtiinsa, heitä kiinnostaa kieli itsessään tai joku muu henkilökohtainen motivaatiotekijä, kuten ulkomaalaiset tuttavat tai matkustelu. Ulkoisesti motivoituneet opiskelijat valitsivat opintojakson, koska se on joustavuuden vuoksi helpoin aikatauluttaa omaan arkeen tai he haluavat todisteen kielitaidostaan.

Myös oppimistavasta kysyttäessä verkko-opetus nousi suosituimmaksi tavaksi lähiopetuksen sijaan: 60 % vastaajista piti joko ohjattua tai itsenäistä verkko-opetusta itselleen parhaana oppimistapana. Verkko-opinnoissa joustavuus on eniten mainittu perustelu. Sen katsotaan olevan paikasta riippumaton tapa oppia kieltä. Verkko-opetus voi olla myös ajasta riippumaton, jos valitsee itsenäisen suoritustavan. Tämän ulkoiseen motivaatioon perustuvan syyn lisäksi vastauksissa näkyy myös sisäistä motivoituneisuutta, lähinnä lähiopetuksen perusteluissa: kasvokkainen vuorovaikutustilanne auttaa vastaajien mukaan oppimaan paremmin ja pitää motivaatiota yllä. Niinivaara ja Lehtonen (2023) peräänkuuluttavat vuonna 2021 Helsingin yliopiston kielikeskuksessa toteutetun kyselytutkimuksensa pohjalta aikatauluun ja paikkaan liittyvän opiskelumuodon valinnanmahdollisuuden lisäksi myös vuorovaikutusmuodon valinnan variaation lisäämistä opiskelijoille. KiVANETin tarjonnan kokonaisuudessa nämä valinnanmahdollisuudet toteutuvat. Eri kielten ja toteutusten osalta variaatiota on kuitenkin jatkossa tarpeen tunnistaa ja kehittää digitaalisen viestintä- ja kieliosaamisen määrittelyn pohjalta.

Opintojakson aikana motivaatioon vaikuttaa aineistomme pohjalta positiivisesti oppimateriaalin laatu ja se, että tehtävien tekemiseen on riittävästi aikaa. Myös oppimisympäristöllä ja opintojakson rakenteella on vaikutusta motivaatioon. Omaa sisäistä motivaatiota vahvistaa erityisesti oma sisäinen palaute, esim. onnistumisen tunne. Kuten yllä esitämme, motivaatio ei kuitenkaan ole vain ulkoisista tai sisäisistä tekijöistä koostuva joko–tai-tilanne vaan pikemminkin jatkumo. Erilaiset motivaatiotekijät voivat samankin opintojakson aikana saada erilaisia painotuksia, ja ulkoinen motivaatio voi myös muuttua sisäiseksi motivaatioksi: “Jos kurssi sujuu hyvin, saatan jatkaa viron kielen opiskelua. Opettaja vaikuttaa tosi paljon kielen oppimiseen.” Opiskelijaa voivat motivoida myös molemmat tekijät: “Henkilökohtainen kiinnostus juuri tätä kieltä ja kulttuuria kohtaan. Myös häpeä siitä, että naapurimaahan matkustaessa ei osaa sanaakaan heidän kieltään, joka on niin lähellä omaamme.”

Kielitaitonsa jatkokehittämiseen opiskelijat suhtautuvat positiivisesti. He ovat sitä mieltä, että tutkintoon sisältyy riittävä määrä pakollisia kieliopintoja, mutta näkevät kuitenkin helpoksi sisällyttää haluamansa määrän kieliopintoja tutkintoonsa. Valtaosa opiskelijoista suunnittelee jatkavansa kielitaitonsa kehittämistä. Tapoina he mainitsevat mm. ulkomaille opiskelijavaihtoon lähtemisen tai työskentelyn ulkomailla, KiVANET-opintojaksot ja oman oppilaitoksen tarjonnan. He aikovat jatkaa seuraavan tason opintojaksolle tai opiskella kieliä ”lopun elämää”.

Kuoppa vai kehitys?

Sekä viimeaikaisen yhteiskunnallisen kielikeskustelun että tutkimuksemme pohjalta emme näe pohjatonta tai täysin mustaa ”kielikuoppaa”, johon Suomi uppoaa. Lapioon on kuitenkin syytä tarttua rivakasti yhä useammalla rintamalla. Nähdäksemme yksi vaikuttava keino kielivarannon turvaamiseksi on yhteistyö, joka pohjautuu toisaalta tarpeiden tunnistamiseen ja toisaalta yhteiseen tahtotilaan ja vastuunottoon. Valtakunnallisen KiVANET-verkostomme osalta voimme todeta, että yhteistyö on vaikuttavaa ja mielekästä. Samalla on todettava se tosiasia, että paljon on vielä tehtävää. Kieliä ja ryhmiä tarvitaan lisää, yhteisiä aineistoja täytyy päivittää ja uusia toimintatapoja kehittää. Parhaillaan verkostossa pilotoidaan ristiinopiskelua, minkä odotetaan keventävän hallinnollista työtä ja sujuvoittavan opiskelijan ilmoittautumista, kun opintojaksot löytyvät oman korkeakoulun järjestelmästä erillisen ilmoittautumisjärjestelmän sijaan.

Oleellisinta on, että lapset ja nuoret ovat motivoituneita kehittämään kielitaitoaan, kunhan heille on tarjolla mahdollisuuksia, kannustusta ja kannustimia. Tästä lähtökohdasta voidaan käynnistää kestävä strateginen kehittämistyö, jonka keskiössä on yhteiskunnan kielellisten voimavarojen riittävän tason sekä yksilön kielipääoman arvon määrittely.

Nina Pilke (FT) on Vaasan yliopiston kielikeskus Linginnon johtaja.

Tiina Sorvali (FT) työskentelee yliopistonlehtorina Vaasan yliopiston kielikeskus Linginnossa.

Lähteet

Dörnyei, Z. (2009). Psychology of the Language Learner: Individual Differences in Second Language Acquisition. Routledge.

Dörnyei, Z. & Ushioda, E. (toim.) (2009). Motivation, Language Identity and the L2 Self. Bristol. Multilingual Matters.

Jakkula, V. (2025). Kielivalintoja korkea-asteella. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(6). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2025/kielivalintoja-korkea-asteella

Juurakko-Paavola, T. (2022). Monipuolista alkeiskielitaitoa vai syvällistä toisen vieraan kielen taitoa – opiskelijoiden kiinnostuksesta hankkia kielipääomaa tulevaisuutta varten. Esitelmä Kielikeskuspäivillä 2022.

KiVANET (2026). https://sites.uwasa.fi/kivanet/

Kolehmainen L., Johansson, M., Lähteenmäki. M., Vilkuna, O. & Koistinen, S. (2025). Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen tulevaisuus Suomessa. Visioraportti. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/8fd8f454-857a-46e6-8f8d-1183475d83d9/content

Kolehmainen, L. Krämer, P. & Vogl, U. (2025). Closing Doors: Universities restructuring their language training programs. PowerPoint-esitys.

Lehtimaja, I., Kurhila, S. & Kotilainen, L. (2022). Monikielisyyden haasteet korkeakouluissa työntekijöiden näkökulmasta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/monikielisyyden-haasteet-korkeakouluissa-tyontekijoiden-nakokulmasta

Mikander, A. & Vesalainen, V. (2023). Hankkeista kansalliseen kielistrategiaan? – Ratkaisuja kieltenopiskelun monipuolistamiseksi. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2023/hankkeista-kansalliseen-kielistrategiaan-ratkaisuja-kieltenopiskelun-monipuolistamiseksi

Niinivaara, J., & Lehtonen, H. (2023). Verkko-opetuksen kehittäminen viestintä- ja kieliopinnoissa – yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja käsitykset vuorovaikutuksesta. Prologi – Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen aikakauslehti, 19(1), 5–24. https://journal.fi/prologi/article/view/119994/76900?acceptCookies=1

OPH (2024). Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksot (vähintään 3 kk) Suomesta ja Suomeen 2015–2024. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Korkeakouluopiskelijoiden%20ulkomaanjaksot%20Suomesta%20ja%20Suomeen%202015-2024.pdf

Pirhonen, H. (2023). University students' language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education. JYU Dissertations 598. University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_84951

Ryan, R. M., Deci, E. L., Vansteenkiste, M. & Soenens, B. (2020). Intrinsic and extrinsic motivation from a self-determination theory perspective: Definitions, theory, practices, and future directions. Contemporary Educational Psychology. Volume 61, April 2020, 101860. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2020.101860

Vaasan yliopisto (2020). Kielet kiinnostavat korkeakouluopiskelijoita Vaasassa: ”Isoja valttikortteja työelämässä ja kovaan käyttöön matkoilla”. https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/kielet-kiinnostavat-korkeakouluopiskelijoita-vaasassa-isoja-valttikortteja-tyoelamassa-ja-kovaan-kayttoon-matkoilla.html

Varttala, T. & Puranen, P. (2020). KiVAKO-hanke: korkeakoulut kielivarantoa kehittämässä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/kivako-hanke-korkeakoulut-kielivarantoa-kehittamassa

Veivo, O., Mäntylä, K, Inha, K. & Toomar, J. (2023). Nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa ja haluavat osata kieliä laajentaakseen maailmankuvaansa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(4). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2023/nuoret-arvostavat-monipuolista-kielitaitoa-ja-haluavat-osata-kielia-laajentaakseen-maailmankuvaansa