Perustaitokeskustelun katveessa on myös vieraiden kielten opetus

Julkaistu: 12. toukokuuta 2026 | Kirjoittaneet: Anni Mäkelä ja Reetta Ronkainen

Huhti–toukokuun vaihteessa Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi Perusopetuksen oppimistuloskehitystä tarkastelleen työryhmän loppuraportin (OKM 2026). Raportti on yksi osa keskustelua, jota Suomessa on viime vuosina käyty heikentyvistä perustaidoista sekä siitä, millä tavoin erityisesti perusopetusta tulee uudistaa, jotta suunta saadaan kääntymään. Raportin keskeiset ehdotukset liittyvät koulutuksen rahoituksen vahvistamiseen sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamiseen. Edeltävät perusteet ovat vuodelta 2014. Tyypillisesti perusteet uusitaan noin kymmenen vuoden välein, joten tämä aika on perusopetuksessa umpeutunut.

Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2025 julkaistiin tammikuussa 2026, ja siinä esitellään muun muassa kansalliskielten tilannetta ja kielellisten oikeuksien toteutumista vuosina 2021–2025. Vaikka julkaisuna kielikertomus painottaa enemmän kielellisten oikeuksien toteutumista, tänä vuonna sen erityistarkkailun kohteena oli kotimaisten kielten tilanne. Keskustelu heikentyneistä perustaidoista ilmaistaan ikään kuin annettuna eikä niitä määritellä sen enempää, mutta koulutusuudistuksia perustellaan perustaitojen vahvistamisella. Näin on erityisesti suomen kielen oppimäärien kohdalla, sillä oppimäärään on tehty tarkasteluajanjaksolla lisäys alakoulun äidinkielen vuosiviikkotuntimäärään ja tarkastelujakson lopulla suomi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelmaa uudistettiin, erityisesti oppimäärien välisiä siirtymiä silmällä pitäen. Lisäksi kansalliskielten taitoon viitataan perustaitona.

Perustaidoista keskusteltiin myös tämän vuoden Kieliparlamentissa. Jo perustaitojen määrittelyssä on omat haasteensa, samoin siinä, mitä hallitusohjelmassa tarkoitetaan riittävillä perustaidoilla. OKM:n raportissa perustaitoina mainitaan luku-, kirjoitus- ja laskutaito (OKM 2026). Ne ymmärretään pohjana, jolle muu oppiminen rakentuu. Suomen kielen oppimääriin keskittyminen on kuitenkin kapeakatseista, sillä samoja perustaitoja opitaan ja voidaan oppia myös vieraiden kielten oppitunneilla. On hyvä myös huomata, että perustaidot tarkoittavat eri ihmisten kohdalla eri asioita, ja niiden kehittäminen voi alkaa hyvin erilaisista lähtökohdista: toisella lukemaan oppimisesta, toisella suomen tai ruotsin opiskelusta.

Kieliparlamentin kutsupuhuja Anne Pitkänen-Huhta keskittyi puheenvuorossaan monilukutaitoon perustaitona. Yhteiskunnan digitaalistuessa ja tekstimaailman muuttuessa korostuu erityisesti taito arvioida ja tulkita tekstien sisältöjä kriittisesti ja eri asiayhteydet tunnistaen. Pitkänen-Huhdan mukaan monilukutaito pitäisi ottaa nykyistä vahvemmin osaksi myös vieraiden kielten opetusta. Tämä edesauttaisi muun muassa oppijan ymmärrystä kulttuurisesta moninaisuudesta ja kielitietoisuuden kehittymistä. Varhennettu vieraan kielen opetus on jo vienyt vieraiden kielten opetusta lähemmäs koulupolun alun äidinkielen opetusta, mikä tuo tällä hetkellä käytävän perustaitokeskustelun uudella tavalla ajankohtaiseksi myös vieraiden kielten opetuksessa.

Keskustelu perustaidoista tuskin katoaa tulevien vuosien aikana, kun perusopetusta uudistetaan jälleen ja seurauksia tarkastellaan. Koulu ei myöskään ole irti yhteiskunnasta, vaan yhteiskunnan muutokset näkyvät sielläkin. Näkyvissä ei kuitenkaan ole perustaitojen käsitteellistä täsmentymistä tai laajenemista suomen / ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärää laajemmalle. Muutokset tulevat kuitenkin näkymään myös muiden oppiaineiden luokkahuoneissa ja heijastumaan peruskoulua seuraaville asteille.

Toukokuun avoimessa numerossa esitellään muun muassa monia korkeakoulujen kielenoppimisen kehittämishankkeita. Huomion kohteena on muun muassa S2-oppijoiden tukeminen ja osallisuuden lisääminen työ- ja opiskeluyhteisöissä sekä kielitietoisuuden lisääminen. Lisäksi lehden artikkeleissa käsitellään yhteisopettajuutta ja korkeakoulujen yhteistyötä, vieraiden kielten opiskelun sujuvoittamista ja kielen opiskeluun vaikuttavia motivaatiotekijöitä.

Toukokuun numeron avaa Anssi Roihan, Karita Mård-Miettisen ja Kristiina Skinnarin artikkeli yhteisopettajuudesta ja yhteistyöstä varhaisen kieltenopetuksen kontekstissa. He tarkastelevat opettajien ajatuksia siitä, miten yhteisopettajuus tukee oppimista, ja pääosin näkemykset ovat positiivisia. Toisen opettajan läsnäolo helpottaa luokanhallintaa, ja yhteistyötä tekemällä molemmat opettajat voivat hyödyntää omaa erikoisosaamistaan.

Seuraavat kolme artikkelia esittelevät hankkeita, joilla tuetaan kielen oppimista erilaisissa pohjoissuomalaisissa työ- ja opiskeluyhteisöissä. Riikka Partanen, Tanja Kyykkä ja Sisko Häikiö tarkastelevat toimenpiteitä, joilla Lapin ammattikorkeakoulu pyrkii edistämään kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta opinnoissaan. Monet heistä opiskelevat englanninkielisissä ohjelmissa, joihin kuuluu myös suomen opintoja. Kansainväliset opiskelijat toivovat ennen kaikkea konkreettista tukea suomen kielen oppimiseen, eivät niinkään lisää englanninkielistä ohjeistusta. Osallisuuden edistäminen edellyttää sitoutumista ja tukea myös muun muassa opettajilta, opiskelutovereilta ja työharjoittelujen ohjaajilta.

Alueen pitovoimaa ja kansainvälisten opiskelijoiden juurruttamista käsittelevät myös Heidi Niskanen, Tanja Seppälä, Anne Koskela, Päivi Jokinen ja Liisa Väisänen artikkelissaan. Artikkeli käsittelee Oulun yliopiston suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämistyötä, jolla halutaan sujuvoittaa kielenoppimista tarjoamalla intensiivikursseja sekä edistyneemmän tason suomen kielen kursseja. Lisäksi henkilökunnan suomen kielen taidon vahvistamiseksi on laadittu kahvihuonekeskustelua tukevia kortteja. Samanlaisia tavoitteita on Kieliväylä työhön -hankkeessa, jonka tuloksista Krista Heikkinen kertoo artikkelissaan. Kielikoulutuksen ja työelämän yhdistämiseen pyrkivän hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien työllistymistä ja helpottaa työyhteisöjen vuorovaikutusta Lapissa.

Toukokuun numeron viidennessä artikkelissa Raisa Lantto käsittelee S2-oppijoiden kokemuksia Mihail Bahtinin dialogisen ajattelun näkökulmasta. Hän syventyy oppijoiden kokemuksiin tilanteista, joissa oppijat kokevat tulevansa ohitetuiksi ja joissa vastuu vuorovaikutuksen edistämisestä jää heille. Artikkeli täydentää numeron aiempien hankeartikkeleiden näkökulmaa ja osoittaa, kuinka tärkeitä kohtaamiset ovat kielenoppijoille heidän hakiessaan varmuutta toimia toisella kielellä.

Kuudes artikkeleista käsittelee digitaalista oppimispeliä, joka on kehitetty tukemaan ruotsin kielen oppimista. Minttu Vänttisen, Mikko Kurosen, Katja Mäntylän, Kaisa Kiurun, Pinja Kemppisen ja Kati Kajanderin artikkeli avaa pelin kehittämisen vaiheita ja pilottivaiheen rohkaisevia kokemuksia digitaalisen pedagogiikan mahdollisuuksista perusopetuksessa. Rohkaisevat kokemukset ovat keskiössä myös Nina Pilkkeen ja Tiina Sorvalin artikkelissa, joka kuvaa korkeakoulujen KiVANET-yhteistyöverkostossa kertyneitä kokemuksia opiskelijoiden motivaatiosta valita kielikursseja.

Numeron viimeiset kaksi artikkelia käsittelevät opiskelijavalintojen yhdenvertaisuuskysymyksiä. Kirsi Leskinen, Tuija Lehtonen, Sanna Mustonen, Kati Ranta-Tyrkkö, Merja Koivula ja Eija Aalto kuvaavat, millaisia haasteita suomea toisena kielenä oppineella korkeakouluun hakijalla on todistaa kielitaitonsa riittävyys. Artikkelissa puretaan esimerkiksi koulusivistyskielen määrittelyn vaikeutta. Satu Koistinen ja Jenni Kohl taasen avaavat artikkelissaan, millaisia tahallisia ja tahattomia ulossulkemisia seuraa, kun kaksikielisen perusopetuksen opiskelijavalinnassa käytetään valintakoetta. Pois rajautuvat herkästi erityistä tukea tarvitsevat, monikieliset ja / tai maahanmuuttotaustaiset.

Anni Mäkelä ja Reetta Ronkainen työskentelevät Kieliverkoston projektitutkijoina.

Lähteet

Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2025 (2026). Valtioneuvoston julkaisuja 2026:2. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/1b69d839-5113-48d0-9fcf-d3cf87bd6d69/content

OKM = opetus- ja kulttuuriministeriö (2026). Perusopetuksen oppimistuloskehitystä tarkastelevan työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:27. Perusopetuksen oppimistuloskehitystä tarkastelevan työryhmän loppuraportti