Miten saada opiskelijat valitsemaan lyhyitä kieliä lukiossa?

Julkaistu: 8. lokakuuta 2025 | Kirjoittaneet: Aija Blom ja Saara Kallajoki

Rakenteellisten esteiden raivaaminen

Rehtori on avainasemassa, kun päätetään lyhyisiin kieliin käytettävistä resursseista. Meillä rehtori on valmis pitämään ohjelmistossa olosuhteisiin nähden laajaa kielivalikoimaa, koska hän näkee vieraiden kielten tuoman lisäarvon koko oppilaitokselle; ne tekevät lukiostamme houkuttelevamman laajemmalle opiskelijajoukolle ja tukevat kansainvälisiä projektejamme.

Lyhyiden kielten ryhmät muodostetaan lukiossamme joustavasti ikäryhmän intressien mukaan, eikä ehdotonta alarajaa ryhmäkoolle ole. Lyhyiden kielten alkeisryhmät alkavat vuorovuosina, mikä mahdollistaa opiskelijalle kahdenkin lyhyen kielen opiskelun ja toisaalta säästää resursseja, kun ryhmä saadaan muodostettua kahden ikäluokan opiskelijoista. Jos esimerkiksi tänä vuonna perustettaisiin saksan ja ranskan alkeisryhmät, olisi ensi vuonna venäjän ja espanjan vuoro.

Kaikki kahdeksan lyhyen kielen opintojaksoa suoritetaan lukiossamme tiiviisti kahdessa vuodessa, joten 2. luokallakin aloitetun kielen ehtii kirjoittaa abikeväänä. Kielen opiskelemiseen ei tule taukoa, vaan se jatkuu tehokkaasti joka jaksossa kirjoituksiin asti. B2-kielten opiskelijat sulautetaan B3-kielten ryhmiin joustavasti, oman taitotasonsa mukaan. Yleensä B2- ja B3-opiskelijoiden yhdistäminen osuu 3. opintojaksoon, kertausta kaipaavilla jo aiemmin. Motivoituneita B2-saksan opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan A-kielen ryhmää, jossa he usein pärjäävätkin hyvin ja myös oppivat uutta aivan eri tahdissa kuin lyhyen saksan ryhmässä.

Lukiossamme rehtori tekee kaikille opiskelijoille lukujärjestykset ja haastattelee heidät henkilökohtaisesti kerran vuodessa. Lyhyet kielet ovat kurssitarjottimella tasa-arvoisessa asemassa muiden aineiden kanssa, eivätkä esimerkiksi vain iltapäivän viimeisinä tai aamun ensimmäisinä oppitunteina. Kielten valitseminen ei jää opiskelijan omien klikkailujen varaan ja mahdollisesti ikävien aikataulujen takia tekemättä, vaan rehtori kannustaa valitsemaan ja kokeilemaan niitä. Rehtori muokkaa kurssitarjotinta ja palkkijärjestystä vuoden mittaan muuttuvien valintojen mukaan ja pystyy näin välttämään valintoja haittaavat päällekkäisyydet.

Kuvat 1a. ja 1b. Ranskan lukijat kulttuurimatkalla Helsingissä: Lukki-verkoston kustantamassa elokuvanäytöksessä ja Ateneumissa

Yhteisöllisyys ja kotikansainvälisyys

Lyhyiden kielten oppitunneilla korostuvat yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen eri tavalla kuin muiden aineiden opinnoissa, joissa opiskelijamäärät ryhmissä voivat olla suuria ja ryhmän jäsenet vaihtuvat jaksosta toiseen. Pieni, tuttu kielten ryhmä pysyy samana koko lukion ajan ja siellä uskaltaa olla oma itsensä; moni löytää kielten ryhmistä uusia ystäviäkin. Lyhyiden kielten tunneilla on mahdollista poiketa tavallisesta luokkatyöskentelystä, koska ryhmien koot ovat tavallista pienempiä. Nousiaisten lukiossa olemme lyhyiden kielten ryhmissä tehneet monenmoista yhteishenkeä kohottavaa: pitäneet nyyttikestejä ja piknikkejä, leiponeet kotitalousluokassa, sisustaneet vessan kieliteemalla, jooganneet luokan lattialla, askarrelleet, käyneet elokuvissa, teatterissa ja taidemuseossa. Saksan ja ranskan opiskelijat ovat myös tutustuneet korkeakoulujen jatko-opintomahdollisuuksiin niin yliopistolla osallistumalla luentoihin ja erilaisiin tapahtumiin kuin oman lukion tapahtumissakin, joihin on kutsuttu kielen opiskelijoita tai natiivipuhujia esiintymään paikan päälle tai etänä. Kotikansainvälisyyttä lisäävät lukiomme vaihto-opiskelijat ja opetusharjoittelijat, joita olemme saaneet rikastuttamaan oppituntejamme saksalaisesta Marburgin yliopistosta.

Kuva 2. Ranskan lukijat Tampereella kulttuurimatkalla

Erasmus+-vaihdot ja kulttuurimatkat

Lukiomme kansainväliset yhteistyöohjelmat tukevat myös osaltaan opiskelijoiden kielivalintoja. Erasmus+-ohjelman kautta monet opiskelijamme ovat päässeet harjoittamaan kielitaitoaan paikan päällä partnerikouluissamme Espanjassa, Itävallassa, Ranskassa ja Tšekissä. Meiltä lähdetään sekä lyhyempiin, viikon vaihto-ohjelmiin että pidempiin, kokonaisen jakson tai kuukauden vaihtoihin. Erasmus-vaihtojen lisäksi järjestämme kielten kulttuurimatkoja, joiden aikana tutustumme eri maiden nähtävyyksiin paikan päällä. Vuorovuosittain opiskelijamme pääsevät halutessaan mukaan Barcelonaan, Berliiniin tai Pariisiin. Yhteisen matkan suunnittelu ja varojen keräämiseen liittyvien tapahtumien järjestäminen tutustuttaa ryhmän jäsenet toisiinsa ja nostattaa yhteishenkeä. Nousiaisissa lukiolaiset ovat päässeet mukaan kunnan tapahtumiin ja esimerkiksi vaalikahvilan pyörittäminen äänestyspaikalla on vakiintunut lukion kielten ryhmien tehtäväksi.

Kuva 3. Saksan lukijat Berliinissä

Opettajien panos

Hyvä tunnelma ja opiskelijoiden oma, positiivinen palaute kantaa hedelmää ja kantautuu kauas. Mikään mainoskampanja ei korvaa kuulopuheen merkitystä. Kun opiskelija viihtyy tunneilla, hän jakaa positiivista tunnelmaa ympärilleen; moni lyhyen kielen opiskelija kertookin valinneensa kielen, koska oli kuullut tutuiltaan, miten kiva tunnelma oppitunneilla on, ja miten siellä oikeasti oppii kieltä. Ajankohtainen, moderni ja vaihteleva oppimateriaali tukee oppimista. Kielten oppitunneilla panostetaan motivoiviin työtapoihin ja vaihtelevaan ohjelmaan. Oppikirjasisällön lisäksi kuunnellaan paljon musiikkia, tutustutaan sosiaaliseen mediaan kohdekielellä, katsotaan videoita ja tehdään itse kuvia ja videoita tai vaikkapa digiristikoita ja sanastotehtäviä. Pelilliset digisovellukset ovat monelle tuttuja, mutta niiden lisäksi lyhyiden kielten tunneilla on mahdollista käyttää vanhoja, tuttuja lautapelejä ja kilpailuja, koska ryhmäkoot ovat pieniä. Digitaalisen materiaalin rinnalla käytämme myös perinteisiä vihkoja, joihin opiskelijat tekevät muistiinpanoja ja kynätehtäviä. Vihkot ja vanhat kunnon monisteet ja kynällä kirjoittaminen tuovat kaivattua vaihtelua tietokoneen ruudun tuijotteluun ja digitehtävien näppäilyyn ja auttavat painamaan asioita paremmin mieleen.

Kuva 4. Saksan lukijoiden piknik ja saksalaisten ruokien maistelu

Näkyväksi tekeminen

Se, että kielten oppitunneilla opitaan ja viihdytään, on hyvä pohja uusille kielivalinnoille, mutta tarvitaan myös aktiivista mainostamista ja kielten tuntien positiivisen tunnelman tekemistä näkyväksi muulle kouluyhteisölle ja etenkin lukion kielivalintoja pohtiville yläkoululaisille.

Suurimman yleisön me kieltenopettajat saamme koulun virallisilla sosiaalisen median tileillä, joilla on lähes kaksituhatta seuraajaa: nykyisiä ja entisiä opiskelijoita, vanhempia, isovanhempia ja yläkoululaisia. Kun kielten tunneilla tapahtuu jotain tavallisesta poikkeavaa tai viihdyttävää, nappaamme tilanteesta kuvan ja toimitamme valmiin kuvatekstin kanssa lukion somevastaavalle julkaistavaksi.

Toinen kanava vaikuttaa yläkoululaisten kielivalintoihin ovat lähiperuskoulujen kieltenopettajat, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Helpointa yhteistyö on lukion ja yläkoulun yhteisten opettajien kanssa, jotka vievät päivittäin raikkaita tuulahduksia lukion vapaammasta toimintaympäristöstä väkisinkin säännellympään peruskoulun arkeen.

Konkreettinen esimerkki yhteistyöstä ovat lukiolaisten vierailut yhdeksäsluokkalaisten tunneilla. Meidän A-saksan ryhmämme ovat säännöllisesti käyneet yhdeksäsluokkalaisten saksan tunneilla pitämässä esitelmiä lukiosta tai kulttuuriaiheista, sen mukaan mikä ryhmissä on ajankohtaista. Yläkoululaiset saavat kielikylvyn ja näkevät vanhempia saman kielen opiskelijoita, joista ottaa mallia. He tutustuvat myös lukion opettajaan ja jatkavat valitsemaansa kieltä todennäköisemmin myös lukiossa, kuin ilman tätä henkilökohtaista kontaktia. Lukiolaiset pääsevät vierailuilla harjoittelemaan kohdekielellä esiintymistä ja sen puhumista itselleen vieraalle yleisölle. Esitelmien yhteydessä on rupateltu kielivalinnoista ja kyselty lukiolaisilta heidän kokemuksistaan.

Kuva 5. Saksan lukijat Goethe Institutin järjestämillä uramessuilla Turun Kauppakorkeakoulussa

Mahdollistaminen

Positiivisen tunnelman ja ryhmähengen lisäksi yhteiskunnan ja etenkin huoltajien mielipiteet sekä vieraiden kielten arvostus ja merkitys työelämässä ovat tekijöitä, joiden merkitystä ei voi väheksyä. Kaiken perusta ja pohja on kuitenkin lyhyiden kielten resursointi ja niiden valinnan tekeminen mahdolliseksi päättäjien tasolla. Jos ryhmien perustamisen rajat ovat korkeat ja kurssitarjottimella lyhyiden kielten kurssin valinta on tehty hankalaksi tai ei-motivoivaksi, on itsestään selvää, että lyhyitä kieliä ei opiskella.

Aija Blom on englannin ja ranskan kielten lehtori Nousiaisten lukiossa. Hän on työskennellyt kielten opettajana yli 20 vuoden ajan. Opetustyön lisäksi hän on kirjoittanut englannin oppikirjoja ja ollut mukana kehittämässä digitaalista kielten oppimateriaalia ja arviointia.

Saara Kallajoki on Nousiaisten lukion saksan ja ruotsin lehtori, joka on opetuksen lisäksi erikoistunut digipedagogiikkaan, oppikirjojen tekemiseen ja lukion markkinointiin.