Suomen kieli juurruttajana kielitietoisessa yliopistoyhteisössä

Julkaistu: 12. toukokuuta 2026 | Kirjoittaneet: Heidi Niskanen, Tanja Seppälä, Anne Koskela, Päivi Jokinen ja Liisa Väisänen

Yliopistoyhteisön kansainvälisille jäsenille opiskelu- ja työarki on hyvin englanninkielistä. Suomen kielen taito on kuitenkin yliopistoissa tärkeä osa joustavaa monikielisyyttä, yhteisöihin kiinnittymistä sekä työelämässä tarvittavaa asiantuntijuutta. Suomen kielen taidon puuttuminen tai rajallisuus vaikuttaa käytännössä paljon siihen, miten työtehtäviä jaetaan tai miten yliopistouralla voi edetä, koska monet hallinnolliset tehtävät ja erityisesti kandidaattitason opetus ovat suomeksi (Lehtimaja, Kurhila & Kotilainen, 2022).

Monikielisyyttä ja kielten käyttöä sekä oppimista pohditaan entistä useammin Suomen korkeakouluissa (Komppa ym., 2023; Partanen & Häikiö, 2023).  Suomen yliopistoissa vuonna 2023 uusista opiskelijoista 14,7 % oli kansainvälisiä opiskelijoita (Opetushallitus, ei pvm.). Opetus- ja kulttuuriministeriö (2021) on vuoden 2021 koulutusselonteossaan linjannut, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että näistä opiskelijoista 75 % työllistyy opintojensa jälkeen Suomeen, mutta esimerkiksi vuonna 2018 yliopistotutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista 43 % lähti pois Suomesta (Saarikivi & Koskinen, 2023: 37). Oulun yliopistossa on suhteellisesti paljon ulkomailta saapuneita: vuonna 2024 vaihto-opiskelijoita oli 837 henkeä ja kansainvälisten ohjelmien tutkinto-opiskelijoita 2 040, joista suurin osa muualta kuin Suomesta. Koko henkilöstöstä peräti 26 % tulee ulkomailta. (Oulun yliopisto, ei pvm.)

Oulun yliopistossa suomi toisena kielenä  -opetuksen tarjontaa on viime vuosien aikana laajennettu. Tätä kehitystä siivitti muun muassa Talent Boost -ohjelma vuosina 2021–2024. Sen myötä suomenoppijoille on pystytty takaamaan selkeä ja katkeamaton opintopolku alkeistason yleiskielikursseista edistyneen tason Työelämäsuomi-kokonaisuuteen saakka, jossa oppija voi keskittyä oman alansa suomen kielen taidon kehittämiseen (ks. Oulun yliopiston suomen kielen opintopolku, ei pvm.). Kehitystyö on jatkunut Talent Boostin jälkeen esimerkiksi hankerahoituksella.

Suomen kielen kursseille osallistujien määrä on kasvanut kehittämistyön seurauksena myös jatko- ja edistyneiden tasolla, mikä on tarkoittanut tarjonnan lisäämistä viime vuosina. Kurssien osallistujat ovat pääasiassa tutkinto-opiskelijoita Oulun yliopiston reilusti yli 20 kansainvälisestä ohjelmasta. Suomenoppijoiden tarpeet ovat moninaisia, sillä mukana kursseilla on myös vaihto-opiskelijoita, väitöskirjatutkijoita ja henkilökuntaa opetus-, tutkimus- ja hallintotehtävistä. Tammikuussa 2026 voimaan astui mahdollisuus saada pysyvä oleskelulupa opiskelemalla 15 opintopistettä suomen tai ruotsin kieltä korkeakoulussa (Sisäministeriö, ei pvm.). Uudistus on lisännyt selvästi alkeiskurssien tarvetta.  

Vaikka suomen kielen kursseille osallistuvien määrä on lisääntynyt, jotkin oppijoista riippumattomat ongelmat vaikeuttavat ja hidastavat suomen kielen opiskelua. Yhtenä suomen kielen oppimisen esteenä ovat muutenkin täydet kalenterit sekä rajallinen aika: kansainvälisten maisteriopintojen kesto on kaksi vuotta, ja tohtoriopintojen tavoiteaika on nykyisin suurella osalla väitöskirjatutkijoista kolme vuotta. Väitöskirjatutkijoille tehty suomen kielen opiskelua koskeva kyselylomake vahvistaakin, että suurin haaste suomen kielen opiskelussa on ajanpuute. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää työaikaansa suomen kielen opiskeluun jonkin verran, mutta esimerkiksi ulkopuolisella rahoituksella työskenteleminen usein estää kieliopintojen sisällyttämistä työaikaan, sillä hankkeiden budjetoinnissa tällaista ei voi ottaa huomioon. Ajankäytön lisäksi ongelmia aiheuttavat maailman poliittinen ja taloudellinen tilanne. Oman kotimaan konfliktit vaikeuttavat keskittymistä, eikä Suomen vaikea taloustilanne suurine työttömyyslukuineen helpota stressaavaa arkea. Viisumin saanti lähtömaasta saattaa viivästyttää maahan tuloa ja näin kielen opiskelun aloittamista.

Tutkinto-opiskelijoiden intensiivikurssit opintopolkujen joustavoittajina

Viestiä suomen kielen oppimisen tärkeydestä on saatu Oulun yliopistossa vietyä eteenpäin sekä yksilötasolla että opintosuunnittelun tasolla muun muassa omaopettajien ja tutkinto-ohjelmien vastuuhenkilöiden kautta.  Pitkäjänteisen vaikuttamisen tuloksena jokaisessa Oulun yliopiston kansainvälisessä ohjelmassa on 5–10 op suomen kielen opintoja. Alkeiskurssia tarjotaan koko lukukauden mittaisen opintojakson lisäksi neljän viikon intensiivikurssina elokuussa. Lisäksi ylempää alkeiskurssia ja keväästä 2026 lähtien ensimmäistä jatkokurssia opetetaan intensiivisempinä kursseina touko-kesäkuussa. Nämä intensiivikurssit on ensisijaisesti suunnattu perustutkinto-opiskelijoille, mutta käytännössä niille on otettu mukaan myös väitöskirjatutkijoita ja henkilökunnan jäseniä.

Joustava opintopolku nopeuttaa suomen oppimista ja mahdollistaa erilaisia etenemistapoja. Osallistumalla intensiivikurssille kesäkaudella opiskelija pystyy nopeuttamaan suomen opintojaan kokonaisella lukukaudella , ja siten saavuttamaan suomen kielen taitotason B1 kahdessa lukuvuodessa. Suomen opintojen nopeuttaminen ja joustavat ratkaisut mahdollistavat pysyvän oleskeluluvan vaatiman 15 opintopisteen suorittamisen kahdessa lukukaudessa useammalla eri tavalla. Suomen oppimispolun voi aloittaa elokuussa, syyskuussa tai tammikuussa.

Monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on melko vähän mahdollisuuksia käyttää suomea kielikurssien ulkopuolella. Elokuun intensiivikurssilla on suomen kielen opintojen lisäksi vapaa-ajan ohjelmaa, kuten museovierailuja ja leipomista. Kuten Saarikiven ja Koskisen selvityksestä (2023: 106) käy ilmi, suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista tuntee eristyvänsä omaan englanninkieliseen “kuplaansa”. Suomen kurssit ja paikallisen kielen oppiminen avaavat ovia myös kulttuurin parempaan tuntemiseen ja mahdollistavat esimerkiksi uusia tapoja viettää vapaa-aikaa ja sitä kautta tutustua suomalaisiin, mikä tukee juurtumista pitemmällä aikavälillä.  

Elokuun intensiivikurssi on toteutettu Oulun yliopistossa nyt kolmena vuonna hankerahoituksella, joka on kattanut myös vapaa-ajan ohjelman ja kurssikirjan tilaamisen ennakkoon. Kokemuksen mukaan opiskelijat pystyvät hyvin osallistumaan intensiivikurssille ennen muiden opintojen alkua. Yhteinen opintojen aloitus intensiiviryhmässä tukee opiskelijoiden ryhmäytymistä ja voi edesauttaa opintoihin kiinnittymistä. Haasteena ovat olleet viivästykset viisumiprosesseissa, minkä takia kaikki halukkaat eivät ole ehtineet Suomeen vielä elokuuksi. Touko-kesäkuun ylemmän alkeiskurssin intensiivitoteutus on ollut hyvin suosittu, ja sen valinneilla opiskelijoilla on ollut aikaa opiskelulle muiden kurssien päättymisen jälkeen. Kesän intensiiviryhmän suoritusprosentit ovatkin olleet korkeampia kuin kurssilla keskimäärin.

Henkilöstön suomen kielen käytön ja oppimisen tukeminen

Oulun yliopiston henkilökunnalla on samankaltaisia ongelmia kuin opiskelijoilla; näistä suurimpia lienevät ajanpuute ja suomen kielen käyttömahdollisuuksien vähäisyys joidenkin arjessa. Henkilökunta on pyritty tekemään tietoiseksi mahdollisuudesta laatia kielten opiskelusuunnitelma eli kieli-HOPS (Kielibuusti, 2024). Vaikka väitöskirjakirjatutkijat eivät välttämättä pysty sisällyttämään suomen kielen opintopisteitä tohtorintutkintoonsa, useat väitöskirjatutkijat osallistuvat suomen kursseille, varsinkin jos he haluavat jäädä tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen. 

Oulun yliopistossa on pyritty kehittämään henkilökunnan suomen opintojen joustavuutta  ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia käyttää suomea kampuksella. Keväällä 2023 tartuttiin ideaan, että kampuksella olisi tuettuja kielenkäyttömahdollisuuksia, jotka rohkaisisivat käyttämään suomea työarjen keskellä. Kansainvälisellä henkilöstöllä on usein kokemuksia siitä, miten suomalaiset vaihtavat keskustelun kielen englanniksi; tällöin kielenoppijan ympäristö rajoittaa kielellistä toimijuutta. Kun suomi ei ole työkieli, korostuu työpaikan sosiaalisten tilanteiden, kuten kahvitaukojen rooli kielenoppimisessa (Lehtimaja ym., 2023).

Käytännön toteutuksena yliopistojen kahvihuoneisiin suunniteltiin 20 keskustelukortin pakka, jossa kussakin kortissa on oma teemansa (esimerkiksi viikonloppu, sää, uutiset, ravintolat, yliopisto, harrastukset ja juhlat). Kortin kääntöpuolella on kaksi kysymystä tai keskustelunavausta (kuva 1), joista toinen on helpompi (A-taso) ja toinen vaikeampi (B-taso), sekä teemaan liittyvä idiomi tai muu ilmaus. Kortin etupuolella on avainsanoja, joiden avulla on tarkoitus jatkaa ja laajentaa keskustelua. Kortit toimivat tukena vuorovaikutustilanteessa: niillä voi viestiä halusta harjoitella suomen puhumista ja jäsentää keskustelua. Työyhteisössä kollega saa puolestaan keinoja suomen kielen harjoittelun tukemiseen sekä ymmärrystä kielitaitotasoista. Kahvihuoneiden keskustelukorttien  on tarkoitus tukea kielen oppimista työn ohessa ja samalla viestiä yhteisön roolista oppimisen tukena.

Kuva 1.  Esimerkki keskustelukortista, jonka teemana on työstä jutteleminen.

Toinen toimenpide, jolla henkilökunnan suomen kielen käyttöä kampuksella pyritään edistämään, ovat Talent Boost -ohjelman myötä vuonna 2023 alkaneet lounassuomitapaamiset. Noin kerran kuussa kieli- ja viestintäopintojen keskuksen opettajat kutsuvat henkilökunnan suomenkieliselle lounaalle. Mukana on yhdestä kolmeen suomen kielen opettajaa, joiden tarkoituksena on tukea suomenoppijoiden käymiä keskusteluita ja valmistella keskustelunaiheita. Opettajien johdolla keskusteluita voi myös eriyttää eri tasoisille puhujille.

Lounassuomitapaamisilla tuetaan osallistujien keskusteluvarmuutta ja lisätään tarjoumia kielitaidon kehittämiseen. Suulliset suomen kielen käyttötilanteet voidaan nimittäin kokea ahdistavina (Scotson, 2020), vaikka takana olisi useita suoritettuja suomen kielen kursseja. Tapaamisissa on myös jaettu keskustelukortteja osallistujien työyhteisöjen kahvihuoneisiin ja kannustettu viemään viestiä suomenkielisten kahvitaukojen pitämisestä työyhteisöille. Palaute on ollut rohkaisevaa:

There is a very clear positive impact on my language skills. The main gain is the enhanced confidence in my ability to communicate in Finnish on almost any topic. I’m in a situation when I need a boost in my conversation experience to jump onto the next language level, and those meetings are exactly the way to get that.

Tuoreimpana kehittämistoimena on perustettu henkilökunnan omat alkeistason suomen kielen kurssit, vaikka henkilöstöllä on edelleen mahdollisuus osallistua myös tavallisille kursseille yhdessä opiskelijoiden kanssa.  Henkilökunnan omista kursseista ei saa opintopisteitä, mutta niillä ei ole myöskään kurssitöitä tai tenttejä, ja tarkoituksena on, että henkilökunta voi joustavasti ehtiessään osallistua suomen kielen tunneille. Näin esimerkiksi ajanpuute, pitkät työmatkat tai kenttäjaksot eivät katkaise alkeisvaiheen oppimispolkua. Ryhmät ovat olleet suhteellisen pieniä, mikä on mahdollistanut eriyttämisen ja sen, että mukaan voi liittyä pitkin lukukautta. Tulevaisuudessa henkilöstökursseja tarjotaan kahdella alkeistasolla, minkä jälkeen voi osallistua jatkotason tavallisille kursseille.

Työelämäsuomi-sivuaine edistyneille suomenoppijoille

Suomen kielen opintomahdollisuuksia on lisätty myös edistyneiden tasolla. Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan perustettiin vuonna 2022 Työelämäsuomi-sivuaine (60 op), jonka opintojaksot on tarkoitettu B1–C1-tasoilla oleville oppijoille.  Tämä uudistus on tuonut hyvän lisän Oulun alueen suomi toisena kielenä -kurssitarjontaan, jossa edistyneiden tason kursseja ei ole ollut kovin paljoa saatavilla. Tämän tarjonnan myötä esimerkiksi suomea jo osaavia opiskelijoita voidaan ohjata alkeistason kieliopintojen hyväksiluvun sijaan ylemmän tason kursseille. Haasteena uuden ohjelman käynnistämisessä on ollut kursseista tiedottaminen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvaa harjoittelua on hidastanut se, ettei sopivia harjoittelupaikkoja ole aina ollut helppo löytää.

Työelämäsuomen opintojaksoilla opitaan työelämässä tarvittavia kieli- ja viestintätaitoja sekä laajennetaan tietämystä kielen rakenteista, kasvatetaan sanavarastoa sekä opitaan akateemiseen viestintään liittyviä käytänteitä. Keskiössä pyritään pitämään oppijoiden omat opiskelu- ja ammattialat ja asiantuntijuus. Sisältöinä on myös yhteiskunnan toimintaan, koulutukseen, kielenoppimiseen ja monikielisyyteen, kestävään kehitykseen sekä hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Kielikurssien lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi kieliharjoittelujaksoa. Kieliharjoittelua edeltää harjoitteluun orientoituminen, jossa oppijalle nimetään työpaikalta oma mentori. Orientaatiossa opiskelija suunnittelee yhdessä kielen opettajan ja mentorin kanssa harjoittelun ohjelman. He käyvät muun muassa läpi työpaikan tyypillisiä viestintätilanteita ja työtehtävissä tarvittavaa kieltä. Mentorin tehtävänä on huolehtia esimerkiksi siitä, että oppija saa työpaikalla ohjausta kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa ja että hän ei jää yksin pohtimaan ongelmatilanteita. Oppija reflektoi oppimistaan kirjoittamalla ja kokoamalla portfoliota harjoittelun ajan.

Työelämäsuomi-kokonaisuus on tarkoitettu yliopiston opiskelijoille ja henkilöstölle sekä ristiinopiskelun kautta myös Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Lisäksi mukaan otetaan muita Oulun alueen kansainvälisiä osaajia, esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen päättäneitä. Vaikka kyseessä on sivuaine, opiskelija voi poimia tarjonnasta yksittäisiä kursseja. Osa opintojaksoista toteutetaan etäopetuksena, jolloin osallistuminen muilta paikkakunnilta käsin on mahdollista.

Lopuksi  

Monikielisyyden tulisi olla luonnollinen osa vuorovaikutusta yliopistoyhteisössä. Melko usein käytännöt ovat kuitenkin yksikielisiä; Oulun yliopistossa joko suomen- tai englanninkielisiä kielipoliittisista strategioista huolimatta (ks. esim. Oulun yliopiston kielipoliittinen ohjelma). Komppa ym. (2023) kehottavatkin suomalaisia yliopistoja laatimaan strategioiden rinnalle toimenpideohjelmat, joilla annetaan käytännön neuvoja monikieliseen yliopistoarkeen.

Akateemisen suomen kielen taidon, oman alan kielitaidon ja suomen kielen eri varianttien haltuun ottaminen vie vuosia aikaa, mikä tarkoittaa, että yliopistoissa on tärkeää tehdä pitkäjänteistä kielitietoista kehittämistyötä (ks. esim. Honko & Tervola, 2023). Kielikeskusten tai yksittäisten henkilökunnan jäsenten ja tutkinto-ohjelmien panos tai kansainvälisten tulijoiden tukipalvelut eivät yksistään riitä, vaan kielitietoisen toiminnan tulisi lävistää koko yliopiston toimintakulttuuri. Tyypillistä on, että kielitietoisuusteemaiset koulutukset vetävät paikalle aiheesta valmiiksi kiinnostuneita sekä sen parissa jo työskenteleviä opettajia ja tutkijoita sen sijaan, että koulutusta tarvitsevat yliopistolaiset osallistuisivat niihin. Kansainvälisen henkilöstön näkökulmasta olisi lisäksi tärkeää selkiyttää, minkä verran suomen opintoja työsuunnitelmaan voi sisällyttää.

Mediassa käydään jatkuvasti keskustelua kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta, tukemisesta ja kotouttamisesta. Keskustelussa ja raporteissa on pohdittu, onko Suomessa riittävästi pitovoimatekijöitä vai käykö niin, että menetämme osaajat. Etenkin Pohjois-Suomessa yliopisto on merkittävä kansainvälisen yhteisön kotipesä, joten sillä on tärkeä tehtävä osallisuuden edistämisessä ja paikalliseen elämään juurruttamisessa. Osallisuuden edistäminen edellyttää myös resursseja.

On tärkeää, että yliopisto-opintojen ja työssä pärjäämisen rinnalla arki alkaa sujua ja perheenjäsenetkin haluavat jäädä Suomeen. Kielenoppimista ja juurtumista ei tule jättää vain yksilön vastuulle. Onkin kysyttävä, haluavatko yliopistot vain saada osaajat valmistumaan tai vierailemaan maassa vai aidosti osaksi alueen elinkeinoelämää ja yhteisöä. Tämä vaatii yliopistoilta ja ympäröivältä yhteisöltä yhteisen vastuun kantamista nykyistä laajemmin.

FM Heidi Niskanen työskentelee suomen kielen yliopisto-opettajana Oulun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa.

FT Tanja Seppälä työskentelee suomen kielen yliopisto-opettajana Oulun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa.

FM Anne Koskela työskentelee suomen kielen lehtorina Oulun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa sekä humanistisessa tiedekunnassa, jossa hän toimii Työelämäsuomi-sivuaineen vastuuopettajana.

KT Päivi Jokinen toimii yliopistonlehtorina Oulun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa ja humanistisessa tiedekunnassa sekä Linguan koulutuspäällikkönä.

FM Liisa Väisänen työskentelee suomen kielen ja viestinnän yliopisto-opettajana Oulun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskus Linguassa.

Lähteet

Honko, M. & Tervola, M. (2023). ”Opiskelen joka päivä vaikka on raskasta”: monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kuvauksia suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelusta. Teoksessa N. Hynninen, I. Herneaho, E. Sippola, J. Isosävi, & M. Yang (toim.), (s. 107–137). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry. AFinLAn vuosikirja 2023. https://doi.org/10.30661/afinlavk.127096

Kielibuusti. (2024). Kielenoppimissuunnitelma. [Viitattu 2.4.2026]. https://www.kielibuusti.fi/fi/tyonantajat/monikielinen-tyopaikka/kielenoppimissuunnitelma.

Komppa, J., Korpela, E., Kotilainen, L., Kurhila, S., Lehtimaja I. & Heinzmann, S. (2023). Kansainvälistyminen 2.0 – Kansainvälisen henkilöstön paikallisen kielen oppimisen tukeminen osana korkeakoulujen kielipolitiikkaa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(7). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2023/kansainvalistyminen-2-0-kansainvalisen-henkiloston-paikallisen-kielen-oppimisen-tukeminen-osana-korkeakoulujen-kielipolitiikkaa

Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L. & Kurhila, S. (2023). Monikielisen työyhteisön opas. Alma Insights.

Lehtimaja I., Kurhila S. & Kotilainen L. (2022). Monikielisyyden haasteet korkeakouluissa työntekijöiden näkökulmasta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 13(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022/monikielisyyden-haasteet-korkeakouluissa-tyontekijoiden-nakokulmasta

Opetushallitus. (ei pvm.). Korkeakoulujen (amk ja yo) ulkomaalaiset opiskelijat ja uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2014–2023. [Viitattu 23.3.2026]. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Ulkomaalaiset%20opiskelijat%20ja%20uudet%20ulkomaalaiset%20opiskelijat%202014-2023.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-622-8

Oulun yliopisto. (ei pvm.). Oulun yliopisto lukuina. [Viitattu 1.4.2026]. https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/oulun-yliopisto-lukuina

Oulun yliopiston kielipoliittinen ohjelma. (ei pvm.). Kielipoliittinen ohjelma. [Viitattu 1.4.2026]. https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/kielipolitiikka

Oulun yliopiston suomen kielen opintopolku. (ei pvm.). [Viitattu 2.4.2026]. https://www.oulu.fi/fi/opiskelijalle/opintojen-suorittaminen/kieli-ja-viestintaopinnot/suomi-vieraana-kielena

Partanen, R. & Häikiö, S. (2023). Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 25(3), 30–48. https://doi.org/10.54329/akakk.137488

Saarikivi, J. & Koskinen, J. (2023). Monikielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja? Selvitys yliopistojen kielivalinnoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/db48874a-3ddc-4a41-a345-a879f8899fb6/content

Scotson, M. (2020). Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä. Toimijuus, tunteet ja käsitykset. JYU Dissertations 271. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1

Sisäministeriö. (ei pvm). Pysyvän oleskeluluvan edellytysten tiukentaminen. [Viitattu 30.3.2026]. https://intermin.fi/maahanmuutto/ho-uudistukset-maahanmuuttopolitiikka/pysyva-oleskelulupa