Kielten opiskelu ammatillisessa koulutuksessa

Julkaistu: 8. lokakuuta 2025 | Kirjoittanut: Liisa Pylvänäinen

Nykytilanteen kuvausta

Ammatillisen koulutuksen nykytilanne on puhuttanut paljon viime aikoina, kun mm. tutkija Penni Pietilä seurasi yli sataa ammattiopiston äidinkielen tuntia väitöskirjaansa varten. Pietilän (2025) havaintojen mukaan opetuksen määrä ja laatu ovat heikentyneet merkittävästi vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Uudistuksessa ammatilliset tutkinnot muuttuivat osaamisperusteisiksi ja samalla käyttöön otettiin jatkuva haku. Uudistuksen myötä oppilaitokset ovat saaneet itse päättää, kuinka monta tuntia ns. yleissivistäviä aineita eli yhteisiä tutkinnon osia opetetaan ja millä tavalla opetus järjestetään. Tämä on johtanut siihen, että myös kielten opiskelu on vähentynyt ja kielivalinnat ovat kaventuneet (Martikainen 2025).

Ammatillisen perustutkinnon Viestintä ja vuorovaikutus -osassa opiskellaan tällä hetkellä pakollisina opintoina 1 osaamispiste toista kotimaista ja 3 osaamispistettä vierasta kieltä, joka on yleensä englanti. Muiden kielten opiskelu on mahdollista valinnaisissa tutkinnon osissa, joita suoritetaan yhteensä 9 osaamispistettä yleensä 3 osaamispisteen kokonaisuuksina. Yksi osaamispiste vastaa minimissään 12 tuntia opetusta tai ohjausta. Opetushallituksen asettama 12 tunnin minimituntimäärä on joissakin oppilaitoksissa otettu maksimiksi ja pajatyyppisessä kielten opiskelussa voidaan tämäkin minimi alittaa, jos opiskelija suoriutuu tehtävistään nopeammin.

Taloudellinen tilanne haastaa kielivalintoja

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on mm. kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista ja vastata työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä sivistyneiksi ihmisiksi ja antaa tietoja ja taitoja, joita tarvitaan mm. jatko-opinnoissa (Laki ammatillisesta koulutuksesta). Kielitaito on juuri näitä taitoja, joita tarvitaan esim. korkeakouluopinnoissa ja työelämässä, ja kielitaitoisen työvoiman puute on nykyään ongelma monissa yrityksissä. EK:n koulutuspolitiikan asiantuntijan Mikko Vieltojärven mukaan kielitaitoista työvoimaa tarvitsevat niin vientiin kuin tuontiinkin keskittyneet yritykset samoin kuin monet palvelusektorin työpaikat. Pelkkä englannin kielen osaaminen ei aina riitä ja toista kotimaistakin harva osaa sujuvasti. Tarvetta olisi muun muassa saksan ja ranskan osaajille, minkä lisäksi kiinan ja muiden Aasian kielten osaaminen olisi merkittävä kilpailuvaltti työmarkkinoilla (Vieltojärvi 2023).

Ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet monipuolisen kielikoulutuksen tarjoamiseen ovat kuitenkin rajalliset ja viime vuosien rahoitusleikkaukset ovat kaventaneet tarjontaa entisestään. Pulaa on sekä resursseista että motivoituneista opiskelijoista, jotka tekoälyn ja kehittyneiden käännösohjelmien vuoksi eivät välttämättä koe kielten opiskelua niin tarpeellisena kuin ennen. Perusopetuksen päättävien nuorten kielitaito on monella melko heikko eikä valinnaisten kielten opiskeluun ole kaikissa kunnissa mahdollisuutta. Varsinkin pienemmät kunnat ovat säästösyistä kaventaneet valinnaiskielten tarjontaa tai jättäneet ne kokonaan pois, mikä asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Ammatillinen koulutus ei pysty nykytilanteessa paikkaamaan tätä osaamisvajetta eikä kielitaito välttämättä ehdi kehittyä riittävästi ruotsin ja englannin osaltakaan. Korkeakouluissa ollaan havahduttu myös tähän ongelmaan ja ratkaisuna on kehitetty pilottihanke, jossa ranskan, saksan ja venäjän opiskelu on mahdollista aloittaa ilman lähtötaitotasoa esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa (Yliluoma 2025).

Valoa näkyvissä

Onneksi on myös esimerkkejä siitä, että kielten opiskeluun halutaan panostaa ja opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia laajempiin ja monipuolisempiin kieli- ja opintokokonaisuusvalintoihin kuin mitä pakolliset opinnot edellyttävät. Seuraavana joitakin esimerkkejä muutamilta suurilta koulutuksenjärjestäjiltä. Ammattiopisto Gradiassa tarjotaan 3 osaamispisteen ranskan ja saksan yhdistetty alkeiskurssi valinnaisina opintoina. Kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja ideana on tutustua molempiin kielialueisiin ja kieliin sekä päästä myös maistelemaan näiden kielialueiden leivonnaisia kurssiin kuuluvalla leivontakerralla, josta ohessa kuvakin.

Kuva: Kaisa Hölttä

Myös OSAO:lla, Sedussa, Tredussa ja Stadin ammattiopistossa on tarjolla saksan ja ranskan alkeita ja Stadin AO:ssa on mahdollista opiskella lisäksi venäjää, arabiaa, espanjaa ja italiaa. Tredu tarjoaa myös espanjan opintoja kontaktiopintoina ja portugalin kieltä verkko-opintoina. Keski-Uudellamaalla toimiva Keuda tarjoaa puolestaan valinnaisina opintoina Serviceproffs-kurssia, jolla opiskellaan palvelualojen ruotsia 3 osaamispisteen edestä. Opintoihin kuuluu työelämäyhteistyötä, vieraita ja vierailuja pohjoismaisella painotuksella. Sedulla on myös monissa valinnaisissa opintokokonaisuuksissa mukana kieliopintoja, kuten esim. englantia Matkusta ympäri maailmaa- ja Viestinnän moniosaaja -kokonaisuuksissa, saksaa Saksan alkeita ja EU-tietoutta-opinnoissa sekä ruotsia Menee niin kuin Strömsössä -opintokokonaisuudessa.

Myös jatko-opintoihin valmiuksia antavia kieliopintoja järjestetään joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa. Näissä pääpaino on korkeakouluopintoihin valmentavassa englannin opiskelussa ja näitä tarjotaan muun muassa EduJyväskylä-verkoston kautta Ammattiopisto Gradian opiskelijoille. Sedussa järjestetään Suuntana jatko-opinnot kokonaisuutta, jossa voi AMK-opintoihin tähtäävän englannin lisäksi opiskella myös ruotsia 1 opintopisteen verran.

Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa on mahdollisuus suorittaa myös kaksoistutkinto, jolloin kielten opiskelun mahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin pelkkää ammatillista tutkintoa suorittavilla. Esimerkiksi Ammattiopisto Gradiassa toista kotimaista suoritetaan kaksoistutkinnossa vähintään 60 tuntia ja englantia enimmillään jopa 270 tuntia. Näiden lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus valita valinnaistarjottimelta kielten opintoja, mutta nämä mahtuvat harvoin lukujärjestykseen.

Ylipäätään valinnaisia kieliopintoja voitaisiin suorittaa huomattavasti nykyistä enemmän, sillä vaikka tarjontaa on melko paljon, kurssit eivät aina toteudu vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Valinnaiskielten opiskelu koetaan kuitenkin hyödyllisenä ja se tuo vaihtelua perinteiseen kielten opiskeluun verrattuna juuri toiminnallisuutensa ja käytännönläheisyytensä vuoksi. Ratkaisuna voisi olla tehokkaampi markkinointi ja houkuttelevammat sisällöt, joiden myötä opiskelijat saataisiin ehkä valitsemaan kyseisiä opintoja enemmän. Esimerkiksi opintomatkat ja muut toiminnalliset aktiviteetit ja elämykset innostavat nuoria. Markkinoinnissa voisi hyödyntää esimerkiksi kielilähettiläitä tai muita julkisuuden henkilöitä, joita nuoret seuraavat ja ihannoivat. 

Vieraskieliset oppijat ammatillisessa koulutuksessa

VIERKO1- ja VIERKO2 -hankkeet ovat edistäneet monella tapaa kielten opiskelua niin S2-kielten kuin vieraiden kielten osaltakin. Yhteisten tutkinnon osien pakolliset osat voidaan jo nyt suorittaa kokonaan englanniksi ja parhaillaan luodaan myös tarjontaa valinnaisiin tutkinnon osiin. Hankkeissa on panostettu myös kielitietoisen ja selkokielisen materiaalin luomiseen ja selkeäkielisen opetuksen edistämiseen, sekä laajemminkin S2-kielten opetuksen kehittämiseen. Valinnaisina opintoina kehitetään parhaillaan englanninkielisiä alkeita suomen ja ruotsin kieliin, jotta vieraskieliset pärjäisivät paremmin niin yhteisten tutkinnon osien kuin ammatillisten aineidenkin kieliopinnoissa.

Hankkeen selvityksissä on tullut esille myös se tosiasia, että ammatillinen koulutus ei aina pysty takaamaan riittävän kielitaidon kehittymistä vieraskielisille opiskelijoille työelämään pääsemiseen ja siellä pärjäämiseen. Tämä koskee etenkin niitä vieraskielisiä opiskelijoita, jotka vuoden kokoutumiskoulutuksen jälkeen aloittavat ammatillisen tutkinnon suorittamisen. Heille ei pystytä antamaan riittävää kielellistä tukea ja riittävää määrää S2-opintoja vähäisten resurssien vuoksi. Tilanne on haastava etenkin niissä oppilaitoksissa, joissa vieraskielisten määrä ei ole vielä riittävän suuri omien ryhmien perustamiseen. Tilanne kohenee toivottavasti vähitellen, kun vieraskielisten opiskelijoiden määrät kasvavat ja taloudelliset edellytykset paranevat tuen antamiselle. Englanninkieliset tutkintokoulutukset ovat myös yksi ratkaisu tähän pulmaan ja vuoden päästä ammatilliseen koulutukseen voimaan tuleva oppimisen tuen uudistus lisää myös toivottavasti resursseja tuen antamiselle myös vieraskielisille.

Pohdintaa

Olen toiminut ammatillisen koulutuksen parissa kieltenopettajana vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2021, jonka jälkeen olen toiminut pääasiassa ammatillista koulutusta kehittävien hankkeiden projektipäällikkönä. Näinä vuosina olen päässyt näkemään suuren muutoksen kieltenopetuksen määrissä ja erityisesti ammatillisten kielten vähenemisen yhteisten tutkinnon osien tultua kaikille pakollisiksi vuoden 2018 reformin myötä. Usein ratkaisuna kielten opiskeluun tarjotaan verkko-opintoja, jotka ovatkin hyvä vaihtoehto motivoituneelle ja itseohjautuvalle opiskelijalle, mutta eivät toimi kaikille. Verkko-opinnoissa suullisen viestinnän harjoittelu ja vuorovaikutus jäävät aina vähemmälle, ja nämä ovat kuitenkin keskeisiä taitoja kielen käyttämisessä. Opiskelija jää myös aika yksin eikä välttämättä tule kysyneeksi apua, vaikka haasteet olisivat ylipääsemättömiä.

Kaikentyyppinen kielten opiskelu on mielestäni tärkeää ja meidän kuuluisi taata kaikille lapsille ja nuorille samat mahdollisuudet myös valinnaiskielten opiskeluun asuinpaikasta riippumatta. Myös toisen kotimaisen kielen tuntimääriä pitäisi lisätä perusopetuksessa, jotta toiselle asteelle siirtyvillä olisi parempi pohja jatkaa kielen opiskelua ja saavuttaa riittävä taso jatko-opintoja silmällä pitäen. Selvitysten mukaan monet nuoret haluavat kyllä opiskella kieliä eivätkä rakenteelliset ja taloudelliset syyt saisi olla tähän esteenä. Ammattiin opiskelevat motivoituvat oman ammattialansa kielestä ja siihen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Näin voitaisiin varmistaa sekä paremmat edellytykset työllistymiselle, työssä pärjäämiselle, että työturvallisuudelle. Esimerkiksi rakennusalan opintoihin ei kuulu ammatillisen kielen opiskelua, vaikka alalla on usein työkielenä englanti ja ala työllistää paljon ulkomaalaisia työntekijöitä.

Myös monilla palvelualoilla tarvitaan monipuolista ja sujuvaa kielitaitoa puhumattakaan asiantuntijatehtävistä, joihin myös ammatillisen koulutuksen käyneet voivat päätyä korkeakouluopintojen jälkeen. Myös panostukset S2-kielten opetukseen ja ohjaukseen ovat satsaus tulevaisuuteen, sillä Suomi ei pärjää ilman vieraskielistä työvoimaa eikä ammatillisesta koulutuksesta ole hyötyä, ellei se takaa riittävää suomen/ruotsin kielen osaamista ja työelämässä pärjäämistä. VIERKO2-hankkeen käymissä keskusteluissa työllisyysalueiden kanssa on tullut selkeästi esille se tosiasia, että kotoutumisvaiheen jälkeen kaikki joko etenee tai kaatuu kielitaitoon (VIERKO2-blogi 2025). Kielitaito toimii porttina niin jatkokoulutukseen kuin työelämään siirtymiseenkin. Panostukset, joita teemme koulutukseen, tulevat aina hyödyttämään yhteiskuntaamme ja kielitaito on yksi arvokkaimmista pääomista, joita koulutus voi tarjota.

Liisa Pylvänäinen toimii projektipäällikkönä VIERKO2-hankkeessa, ammattiopisto Gradiassa.

Lähteet

Kielilähettiläät. https://www.kielilahettilaat.fi/fi/koti/

Laki ammatillisesta koulutuksesta: https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/531#chp_1__sec_1__heading  

Martikainen, Annika (2025). Penni Pietilä istui sadalla ammattikoulun äidinkielen tunnilla ja järkyttyi tasosta – sivistys siivottiin pois. Yle 16.5.2025 https://yle.fi/a/74-20156342

Pietilä, Penni (2025).  Äidinkielen luokka ja sukupuoli: etnografinen tutkimus äidinkielen/suomen opinnoista tekniikan alan osaamisperusteisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/593849

Vieltojärvi, Mikko (2023). Yritykset tarvitsevat kielitaitoisia työntekijöitä. Yritykset tarvitsevat kielitaitoisia työntekijöitä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2023/yritykset-tarvitsevat-kielitaitoisia-tyontekijoita

VIERKO 2-blogi (2025). Toimenpiteet luupin alla 1 – työllisyysalueyhteistyö. https://www.keuda.fi/wp-content/uploads/2025/06/Kesakuu-2025-blogi-tyollisyysalueista-1.pdf

Yliluoma, Sara (2025). Jyväskylän yliopistossa voi pian aloittaa kielten pääaineopiskelun, vaikkei osaisi kyseistä kieltä – taustalla peruskoulussa tapahtunut romahdus. Sanomalehti Keskisuomalainen 1.6.2025.