Miten korkeakouluyhteisö voi tukea kansainvälisen opiskelijan osallisuutta? – kokemuksia Lapin AMKista

Julkaistu: 12.5.2026 | Kirjoittaneet: Riikka Partanen, Tanja Kyykkä ja Sisko Häikiö

Johdanto

Osallisuuden kokemuksella tarkoitetaan sitä, että yksilö hahmottaa elämänsä hallittavaksi, tuntee kuuluvansa yhteisöön ja voi osallistua itselleen merkityksellisiin toimintoihin. Osallisuuteen liittyy myös tunne siitä, että oma toiminta on merkityksellistä kanssaihmisille. (Isola ym., 2017.) Osallisuuden kokemus on merkittävä tekijä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta (Isola & Leeman, 2021) sekä onnistuneen kotoutumisen edellytys (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024).

Korkeakouluyhteisö voi tukea kansainvälisen opiskelijan osallisuutta esimerkiksi tarjoamalla kielikoulutusta, palveluja ja mahdollisuuksia toimia jouhevasti eri kielillä. Lisäksi se voi pyrkiä turvaamaan yhdenvertaiset akateemiset etenemismahdollisuudet, rakentamaan monimuotoisia yhteisöjä sekä osallistamaan päätöksentekoon ja työelämäyhteyksiin. Kansainvälisillä opiskelijoilla tarkoitamme ulkomailta muuttaneita tutkinto-opiskelijoita, jotka yleensä aloittavat suomen opintonsa A0-tasolta.

Lapin AMKissa osallisuuden vahvistaminen kytkeytyy pienen korkeakoulun ja alueen tuomiin haasteisiin, joiden ratkaisemista tarkastelemme artikkelissa neljästä näkökulmasta: kielellinen saavutettavuus ja oikeudet, akateeminen osallisuus, sosiaalinen ja yhteisöllinen osallisuus sekä yhteiskunnallinen osallisuus. Osallisuuden tukemisen liitämme laajempaan yhteisölliseen ja akateemiseen toimijuuteen, jota Lapissa pyritään vahvistamaan yksilön, organisaation ja alueen tasolla.

Kielellinen saavutettavuus ja oikeudet

Kielellinen saavutettavuus liittyy olennaisesti yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen: sen avulla voidaan varmistaa, että kaikki voivat osallistua yhteiskuntaan ja saada tarvitsemansa tiedon riippumatta kielitaustastaan tai kommunikaatiokyvystään (Segler-Heikkilä, 2025). Korkeakoulukontekstissa kielellinen saavutettavuus tarkoittaa, että kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä – myös kansainvälisillä opiskelijoilla – on todelliset mahdollisuudet opiskella, osallistua ja rakentaa asiantuntijuuttaan. Se sisältää myös hallinnollisen saavutettavuuden eli tietojen ja palveluiden tarjoamisen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mikä helpottaa opiskelijoiden arkea ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan kaikkia näitä tavoitteita ei ole Lapin AMKissa vielä saavutettu (Partanen & Häikiö, 2023). Kielellisen saavutettavuuden kehittäminen on mielestämme nähtävä Lapissa yhteisenä alueellisena tavoitteena, keinona tukea elinvoimaista pohjoista.

Lapin AMKissa opetusta tarjotaan suomeksi ja englanniksi, ja kaikkiin kv-koulutusten opetussuunnitelmiin kuuluu suomen kielen opintoja. Formaali suomenopetus tähtää A2-tasolle, minkä lisäksi opiskelijoita kannustetaan kehittämään kielitaitoaan valinnaisten opintojaksojen avulla; tutkintomaksusta voi saada hyvityksen, kun osoittaa suomen osaamisen YKI-testillä. Stipendikriteerien pääperiaatteina ovat viime vuosina olleet opiskelujen eteneminen sekä suomen osaaminen kolmantena opiskeluvuotena YKI-testin perustasolla (A2) ja neljäntenä vuotena keskitasolla (B1). Stipendikriteerejä ollaan kuitenkin uudistamassa.

Kun opiskelijalla on jo suomen perustaitoja, hänellä tulisi olla mahdollisuus valita tasolleen sopivia opintojaksoja myös Lapin yliopistosta tai ristiinopiskeluverkoston kautta. Käytännössä tämä edellyttää tiivistä korkeakoulujen välistä yhteistyötä, sillä muiden oppilaitosten opintojaksot harvoin mahtuvat kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lukujärjestyksiin - kun edes oman korkeakoulun kielikurssit eivät aina tunnu mahtuvan.

“Osa siis meni opiskelemaan esimerkiksi niitä yliopiston kursseja, mutta siellä oli sitten tietenkin ongelmana tuli ne päällekkäisyydet. Että ne on sitten monesti samaan aikaan. Tai sitten muut nää ristiinopiskeluverkoston kautta olevat kurssit.” (Opo 1)

Kansainvälisiltä opiskelijoilta kerätyssä palautteessa (kuvio 1) opiskelijat eivät toivo lisää englanninkielisiä ohjeita tai tietoa, vaan konkreettista tukea suomen kielen oppimiseen. He ovat kiinnostuneempia saamaan henkilökohtaista ohjausta ja harjoittelemaan suomen kieltä käytännössä sekä kampuksella että työelämässä.

Kuvio 1. Lapin AMKin kansainvälisten opiskelijoiden arvio kielitaitoa tukevien mahdollisuuksien kiinnostavuudesta.  

Eniten kiinnostusta herättävät henkilökohtainen suomen kielen opiskelun tuki sekä selkokielisen vuorovaikutuksen lisääminen kampuksella. Vastaajat ovat kiinnostuneita myös konkreettisista kielityökaluista, joita voisi hyödyntää työssä, ja haluaisivat saada lisää tietoa vapaa-ajan aktiviteeteista. Myös mahdollisuudet kielituettuun työharjoitteluun sekä kontaktien luominen suomenkielisiin henkilöihin osoittautuivat kiinnostaviksi. Vähiten kiinnostusta herättää englanninkielinen lisäohjaus englanniksi kampuksella. Vastaajamäärä vaihtelee noin 10–12 henkilön välillä kysymystä kohden.

Organisaatiotasolla kehittämistarpeita ovat suomen kielen opetuksen määrän ja monikielisyyden vahvistaminen. Lapin AMKissa olisi esimerkiksi perusteltua hyödyntää hankerahoitusta TOKASA-koulutuksen järjestämiseen. Erityisesti Kemissä Nursing-koulutuksen muuttaminen toiminnallisesti kaksikieliseksi vastaisi alueen työelämän tarpeisiin. Lapissa osaajapula voisi helpottua myös laajemmin, jos toiminnallisesti kaksikielistä korkeakoulutusta pilotoitaisiin eri tutkinto-ohjelmissa. Lupa hakea rahoitusta uusien mallien pilotointiin on kuitenkin sidoksissa AMKin rahoitusindikaattoreihin. Ne puolestaan eivät tällä hetkellä kannusta riittävästi siihen, että korkeakoulujen kannattaisi tukea kansainvälisiä opiskelijoita valmistumaan myös suomenkielisistä koulutusohjelmista.

Akateeminen osallisuus

Akateeminen osallisuus edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opintopolkuunsa ja oppimisympäristöönsä sekä kokea kuuluvansa korkeakouluyhteisöön. Kansainvälisten opiskelijoiden käsitykset akateemisuudesta voivat kuitenkin vaihdella; osalle se merkitsee tasa-arvoista asiantuntijoiden toimijuutta ja tiedon käsittelemisen tapaa, osalle lähinnä akateemisia käytäntöjä, kuten asiakirjapohjien muotoseikkoja (Vuonokari-Kämäräinen & Paatero, 2023). Vuonokari-Kämäräinen ja Paatero (2023) ovat havainneet täysivaltaisen akateemisen toimijuuden tunnustamisen voimaannuttavan opiskelijaa.

Lapin AMKissa kansainvälisten opiskelijoiden akateemista osallisuutta vahvistetaan koko korkeakouluyhteisöä osallistavalla toimintamallilla, jonka ytimessä on Kielibuustin S2-kielipolkumalliin pohjautuva henkilökohtainen kielipolku. Kielipolkumalli pilotoitiin syksyllä 2025 kansainvälisten insinööriopiskelijoiden kanssa. Opiskelija rakentaa kielipolkunsa opinto-ohjaajan ja suomen kielen opettajan tuella. Tavoitteena on, että opiskelija pohtii jo opintojen alkuvaiheessa, millaista kielitaitoa tulevaisuudessa tarvitsee ja mitä sen saavuttaminen edellyttää. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään ja saavutuksia tehdään näkyväksi. (Partanen, Kyykkä & Häikiö, 2025.)

Kielipolku yhdistää formaalit opintojaksot ja informaalit kielenoppimisen strategiat, jotka edistävät sekä kielitaidon kehittymistä että osallisuuden kokemusta. Opiskelija vaikuttaa opintojensa suunnitteluun ja etenemiseen, asettaa tavoitteita ja tekee valintoja, kun taas ohjaajat tukevat tavoitteiden asettamista, sopivien opintojaksojen löytämistä ja oppimisstrategioiden tunnistamista. (Partanen, Kyykkä & Häikiö, 2025.) Palautekyselyn perusteella opiskelijat kokivat kielipolun tukeneen heidän kotoutumistaan monin tavoin (kuvio 2).

Kuvio 2. Kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia kielipolun vaikuttavuudesta.  

Vastaajista 10 valitsi väittämän “Tunnen olevani motivoituneempi oppimaan suomea”. Väittämän “Olen oppinut lisää mahdollisuuksista opiskella suomea” valitsi 9 vastaajaa. Seitsemän vastaajaa on kokenut  oppineensa lisää suomalaisesta kulttuurista ja saaneensa palautetta oppimissuunnitelmastaan. Kuusi vastaajaa mainitsee asettaneensa konkreettisia oppimistavoitteita, kokeilleensa erilaisia oppimisstrategioita ja ymmärtävänsä paremmin, mitä suomen oppiminen vaatii. Viisi vastaajaa kokee oppineensa suomen kieltä ja tietävänsä nykyisen taitotasonsa. Lisääntynyttä osallisuuden tunnetta yhteisössä koki kolme vastaajaa. Yksikään vastaaja ei valinnut vaihtoehtoa “Ei lainkaan”. Vastaajamäärä vaihtelee välillä 0–10 väittämää kohden.

Kielipolku on vahvistanut erityisesti motivaatiota oppia suomea (10 vastaajaa) sekä auttanut löytämään erilaisia mahdollisuuksia oppia kieltä (9 vastaajaa).

“My Finnish Path is a great idea and tool for students to create their own goals for studying Finnish and integrating into the society. It would be greater if there is any methods for student to see the tracking of their level or how well they're performing via My Finnish Path (it may be a mini-test to assess current levels or any visual update about current progress of the student).” (Palautekyselyn vastaaja 11)

Opinto-ohjaajien mukaan kielipolun suunnittelu opintojen alkuvaiheessa auttaa opiskelijoita ohjautumaan oikeille kursseille. He kertoivat hyötyvänsä erityisesti eri tasoisille opiskelijoille suunnatuista mallinnetuista esimerkkipoluista. Suomen kielen opettajan asiantuntijuus on tärkeää esimerkiksi silloin, kun opiskelijalla on jo aiemmin hankittua kielitaitoa ja kun lähtötasolle soveltuvien opintojen valinta edellyttää tarkempaa arviointia.

“Mä ajattelisin, että – – siinä ohjauksen tuessa eli niille opiskelijoille, jotka menee jollekin muulle kurssille, kun sille ensimmäiselle polulle. Ja niitä pitää miettiä, niin siihen haluaisin sitä suomen kielen opettajan tukea.” (Opo 1)

Pilottivaiheessa kieli-HOPS‑keskustelut käytiin pääasiassa S2‑opettajan kanssa. Kun malli otetaan käyttöön kaikissa kv-koulutuksissa, on tärkeää, että kaikki ohjaajat ovat mukana edistämässä opiskelijan tavoitteita ja kehitystä. Kieliopintoihin liittyvä motivointi ja kannustaminen mielletään helposti S2‑opettajien vastuuksi, ja opinto-ohjaajat tai suomenkieliset opettajat voivat kokea kielenoppimiseen liittyvät keskustelut kuormittaviksi tai omaan rooliinsa kuulumattomiksi. Tällöin jää toteutumatta KieliHOPSin ajatus siitä, että kielenoppiminen on koko korkeakouluyhteisön yhteinen asia.

Korkeakouluyhteisön vastuu voisi näkyä sekä vuorovaikutuksessa että pedagogisissa ratkaisuissa. Kansainvälisissä ryhmissä opiskelee myös edistyneempiä suomenoppijoita ja suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita, jotka voivat jo varhaisessa vaiheessa kutsua muita mukaan suomenkielisiin keskusteluihin ja käyttää selkeää, saavutettavaa kieltä. Jokainen opettaja voi tukea kielenoppimista kielitietoisella opetuksella, tekemällä opintojaksoista saavutettavampia ja kytkemällä kurssien sisällöt työelämässä tarvittaviin kielellisiin taitoihin. Pystyäkseen huomioimaan kielitietoisuuden opetuksessa ja ohjauksessa henkilökunta tarvitsee koulutusta, jota ei toistaiseksi juurikaan ole päästy toteuttamaan.

Sosiaalinen ja yhteisöllinen osallisuus

Yhteenkuuluvuuden tunne (belonging) viittaa ihmisen tarpeeseen muodostaa vakaita sosiaalisia suhteita sekä kokemukseen siitä, että on hyväksytty, arvostettu ja tuettu yhteisössä (Allen ym., 2022; Slaten ym., 2018). Lapin AMKin kansainväliset opiskelijat ovat toivoneet enemmän yhteisiä opintoja suomenkielisten opiskelijoiden kanssa, koska vapaa-ajalla ryhmäytyminen on haastavaa (Partanen & Häikiö, 2023). Korkeakoulussa yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen opiskelijoiden akateemisen sitoutumisen, motivaation ja hyvinvoinnin kannalta. Heikko kielitaito voi lisätä ulkopuolisuuden kokemuksia ja vaikeuttaa esimerkiksi ryhmätyöskentelyyn osallistumista, mikä heijastuu opintojen etenemiseen.

Vaikka sosiaaliset suhteet syntyvät luontevammin arjen kohtaamisissa, korkeakoulu voi tukea osallisuutta luomalla rakenteita ja ohjattua toimintaa. Turvalliset ja helposti lähestyttävät osallistumismahdollisuudet tekevät yhteisöön kiinnittymisestä saavutettavampaa erityisesti niille, jotka eivät oma-aloitteisesti hakeudu uusiin yhteisöihin.

Sosiaalisen ja yhteisöllisen osallisuuden vahvistamiseksi Lapin AMKissa on muutaman vuoden ajan toteutettu kielikummitoimintaa, jonka idea on sovellettu Kielibuustilta (Iso-Heiniemi & Korpela, 2024). Toiminta yhdistää suomea opettelevan opiskelijan ja suomenkielisen kielikummin. Tavoitteena on, että kansainvälinen opiskelija saa motivaatiota suomen oppimiseen ja kotoutumiseen sekä suomalainen opiskelija oppii tarkastelemaan opiskelijayhteisöä monimuotoisemmin ja lähestymään opiskeluarkea kieli‑ ja kulttuuritietoisemmin. (Partanen & Häikiö, 2024.)

Syksyn 2025 itsearviointien perusteella kielikummius vahvisti suomenkielisten kielikummien yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Kansainväliset kielikummiopiskelijat kokivat rohkaistuneensa suomen käytössä, kuulleensa eri tapoja käyttää suomea sekä ymmärtävänsä suomalaista kulttuuria paremmin. Parhaimmillaan kielikummien kanssa muodostui pitkäaikaisia ystävyyssuhteita.

“I had wonderful language buddies who encouraged me to speak Finnish (for example when at the coffeehouse they told me how to order in Finnish and encouraged me which made me gain confidence). They were very patient with me and explained things when i had trouble understanding them. They also talked to me a lot about Finnish culture, Finnish food etc. I gained the confidence to speak as much Finnish as i can with them and with others, and celebrated small wins with me. I got along with them really well and we have also decided to stay friends after this; they will continue teaching me and showing me the Finnish language and culture.” (Kielikummi-itsearvioinnin kv-vastaaja 3)

Toimintaan kaivattiin kuitenkin vielä enemmän oppilaitoksen ohjausta ja koordinoituja yhteistapaamisia, mikä näkyi sekä suomenkielisten että kansainvälisten opiskelijoiden kehittämisehdotuksissa.

“The guidelines provided by Lapland UAS were very useful in giving structure to our meetings, and they made it easier for us to begin and stay on track. Since I had three buddies, the arrangement worked very well, but I think the activities could be even more impactful with additional opportunities for interaction. – – Overall, the program has been very beneficial for me, and I appreciate the support it has provided for my language learning journey.” (Kielikummi-itsearvioinnin kv-vastaaja 5)

Korkeakoulukontekstissa yhteisöllistä ja sosiaalista toimintaa ei aina nähdä riittävän merkityksellisenä osana kokonaisuutta ja tulosta. Esimerkiksi sosiaalisen osallisuuden vahvistuminen ei ole mitattavissa opintopisteillä. Sosiaalisten suhteiden tukemiseen opettajat tarvitsevat työkaluja, kuten opintojaksoja, jotka puolestaan vaativat työaikaa. Työajan resursointi vapaavalintaisiin opintojaksoihin ja niiden saaminen tarjolle vaativat, että opettajat muistuttavat esihenkilöitään esimerkiksi kielikummitoiminnan ja Suomi-passin resursoimisesta työsuunnitelmaan. Yhteisöllisen toiminnan jatkuvuus edellyttäisi selkeää resursointia ja näkyvyyttä osana korkeakoulun perustoimintaa, mikä ei onnistu vain yksittäisten opettajien vastuulla.

Yhteiskunnallinen osallisuus

S2-näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskunnallinen toimijuus tarkoittaa kansainvälisten opiskelijoiden aktiivista osallistumista, vaikuttamista ja aseman ottamista ympäröivässä yhteiskunnassa kielen oppimisen ohella. Se ei ole vain kielen rakenteiden hallintaa, vaan myös taitoa, tahtoa ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. (Norton, 2013; Opetushallitus, 2014.) Lapin AMKin kansainvälisten opiskelijoiden yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus rakentuvat erityisesti työelämäyhteyksissä ja paikalliseen yhteisöön kiinnittymisessä.

Opintojen aikana opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua työelämän edustajiin ja yrityksiin aitojen toimeksiantojen sekä alueen organisaatioissa suoritettavien harjoittelujen kautta. Näiden kokemusten kautta opiskelijat paitsi kehittävät ammatillista osaamistaan myös oppivat ymmärtämään suomalaisen työelämän toimintatapoja sekä työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Erityisesti oman yrityksen perustaneet kv-alumnit ovat suosittuja vieraita opintojaksoilla, sillä he osaavat avata kieliopintojen ja niiden kautta saavutettavan käytännön kielitaidon merkitystä työllistymisessä ja itsensä työllistämisessä.

Työelämäyhteyksiä vahvistetaan rakentamalla siltoja opiskelijoiden ja työnantajien välille, mikä lisää sekä harjoittelupaikkojen vastaanottavuutta että työyhteisöjen valmiuksia toimia monikielisten ja -kulttuuristen opiskelijoiden kanssa. Esimerkiksi S-ryhmässä pilotoitu kielituettu parityöharjoittelu oli onnistunut, ja harjoittelun jälkeen kansainvälinen opiskelija työllistyi vakituisesti. Parityöharjoittelu, jossa kv-opiskelija tekee työharjoittelun samanaikaisesti suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan kanssa, yhdistää vertaismentoroinnin, kielenoppimisen ja työnantajan tuen. Lapin AMK osallistuu myös valtakunnalliseen Proharkka-hankkeeseen, joka pyrkii vahvistamaan harjoittelupaikkojen osaamista selkeäkielisyydessä ja kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksessa.

Yhteiskunnallista osallisuutta tuetaan Lapin AMKissa myös opintojen ulkopuolella tapahtuvan oppimisen kautta. Opiskelijoita ohjataan löytämään vapaa-ajaltaan toimintaa, jossa suomen käyttö ja vuorovaikutus paikallisten kanssa tapahtuvat luontevasti. Näitä kokemuksia voidaan hyväksyä osaksi opintoja esimerkiksi Suomi-passi-toiminnassa, jossa opiskelija reflektoi oppimaansa bloggaamalla. Lähestymistapa vahvistaa opiskelijan toimijuutta ja kotoutumista sekä tekee näkyväksi, että kielen oppiminen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen tapahtuvat myös luokkahuoneen ulkopuolella. Korkeakoulun rooli on rakentaa pohja toiminnalle, kannustaa osallistumaan ja palkita opiskelijan aktiivisuus.

Vaikka yhteiskunnallista osallisuutta pyritään vahvistamaan monilla toimenpiteillä ja kokeiluilla, kehittämistyö tulisi kytkeä aiempaa vahvemmin korkeakoulun strategisiin painotuksiin. Kehittämishankkeet ja opetuskokeilut ovat tärkeitä, mutta jäävät helposti yksittäisiksi ponnistuksiksi, jos ne eivät ulotu rakenteisiin. Kansainvälisen opiskelijan suomen oppiminen ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttävät, että kieliopinnot on sisällytetty opetussuunnitelmiin ja että niihin osallistuminen on aikataulullisesti mahdollista. Opiskelijan tulee myös saada tarvitsemaansa tukea esimerkiksi työharjoittelussa. Näiden edellytysten ei pitäisi olla korkeakouluyhteisölle rasite, vaan osa normaalia toimintaa.

Kohti osallisuutta vahvistavaa ja monikielistä korkeakoulua

Lapin AMKissa osallisuus on tarkoituksenmukaista ymmärtää kaksisuuntaisena prosessina: opiskelija oppii suomalaisesta yhteiskunnasta samalla, kun Lapin ammattikorkeakoulu ja Lappi oppivat monikielisiltä ja -kulttuurisilta opiskelijoilta. Esimerkiksi kansainvälisillä sairaanhoidon tai matkailun opiskelijoilla voi olla suomalaisille uusia tapoja kohdata erilaisia asiakkaita, mikä rikastuttaa työyhteisön osaamista, mikäli annamme siihen mahdollisuuden. Osallisuus ei synny pelkästään kv-opiskelijan omasta aktiivisuudesta, vaan rakentuu vuorovaikutuksessa opiskelijan, korkeakouluyhteisön ja alueellisten toimijoiden, kuten työharjoittelupaikkojen, välillä. Siksi osallisuutta ja siihen liittyviä tukipalveluja on tarkasteltava relationaalisena ilmiönä, jossa yksilölliset valinnat, institutionaaliset rakenteet ja yhteisölliset käytännöt muovaavat toisiaan.

Osallisuuden vahvistaminen on monitasoinen prosessi, joka ei perustu yksittäisiin toimenpiteisiin. Kielellistä osallisuutta tukevat käytännöt voivat vahvistaa sosiaalista kiinnittymistä, mutta niiden vaikutukset eivät automaattisesti ulotu akateemiseen etenemiseen tai työllistymiseen. Tämä korostaa tarvetta kehittää toisiaan täydentäviä tukirakenteita osallisuuden eri ulottuvuuksille – niin sosiaalisille, akateemisille kuin ammatillisillekin. Yhden luukun periaatteella toimiva TAMK Parvi -konsepti tarjoaa esimerkin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, jossa kielitaidon kehittäminen ja työelämäyhteydet on integroitu osaksi koulutusta. Samankaltainen palvelukokonaisuus vahvistaisi ohjautumista tuen piiriin myös Lapin AMKissa.

Osallisuuden systemaattinen edistäminen edellyttää lisäksi selkeitä rooleja ja yhteistä sitoutumista korkeakouluyhteisön eri toimijoilta. Vaatimus kytkeytyy yhä vahvemmin tuloksellisuuteen, sillä kansainvälisten opiskelijoiden merkitys korkeakoulujen tuloskunnolle kasvaa, kun ikäluokat pienenevät ja alueet tarvitsevat uusia osaajia. Lapin toimintaympäristössä kansainvälisten opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen on erityisen tärkeää, sillä koulutus on keino kiinnittää heidät alueelle. Onnistuminen edellyttää pedagogisten, ohjauksellisten ja rakenteellisten käytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä yhteistyötä työelämän kanssa. Monet rakenteelliset muutokset korkeakoulumaailmassa olisivat tarpeen.

Tutustu TOKASA-koulutukseen Metropolia Ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.

Lue Metropolia Ammattikorkeakoulun uutinen TOKASA-koulutuksesta. 

Tutustu Kielibuustin S2-kielipolkumalliin Kielibuustin verkkosivuilla.

Tutustu Kielibuustin kielikummimalliin Kielibuustin verkkosivuilla.

Lue S-ryhmässä toteutetusta pariharjoittelusta lisää Osuuskauppa Arinan verkkosivuilta.

Tutustu Proharkka-hankkeeseen Lapin ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.

Tutustu TAMK Parvi -konseptiin Tampereen korkeakouluyhteisön verkkosivuilla.

Riikka Partanen työskentelee lehtorina Lapin AMKissa. Hän toimii suomen kielen ja viestinnän asiantuntijatehtävissä.

Tanja Kyykkä on suomen kielen ja viestinnän lehtori Lapin AMKissa. Hän toimii opetus- ja kehittämistehtävissä.

Sisko Häikiö työskentelee lehtorina Lapin AMKissa. Hän toimii kielten ja viestinnän opetus- ja kehittämistehtävissä.

Partanen, Kyykkä ja Häikiö toimivat aktiivisesti Lapin AMKin S2-kehittäjätiimissä, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointia sekä kielitietoisuutta, selkeäkielisyyttä ja monikielisyyttä korkeakouluyhteisössä.

Lähteet

Allen, K. A., Gray, D. L., Baumeister, R. F., & Leary, M. R. (2022). The need to belong: A deep dive into the origins, implications, and future of a foundational construct. Educational Psychology Review, 34(2), 1133–1156. https://doi.org/10.1007/s10648-021-09633-6

Iso-Heiniemi, E., & Korpela, E. (2024). Kielikummi tukee kansainvälistä opiskelijaa. Kielibuusti. Haettu 17.3.2026 osoitteesta https://www.kielibuusti.fi/fi/opinto-ja-uraohjaajat-ja-korkeakoulut/korkeakoulujen-keinoja-tukea-kielenoppimista/kielikummi-tukee-kansainvalista-opiskelijaa

Isola, A.-M., & Leemann, L. (2021). Osallisuuden kokemus on hyvinvoinnin ja terveyden tekijä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauskirja, 58(4), 381–383. https://doi.org/10.23990/sa.112402

Isola, A.-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S., & Keto‑Tokoi, A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (Työpaperi 33). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 5.3.2026 osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0

Norton, B. (2013). Identity and language learning: Extending the conversation (2nd ed.). Multilingual Matters.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

Partanen, R., & Häikiö, S. (2023). Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 25(3), 30–48. https://doi.org/10.54329/akakk.137488

Partanen, R., & Häikiö, S. (2024). Kieli- ja kulttuuritietoisia kokeiluja Lapin ammattikorkeakoulussa. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti, 2/2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622212

Partanen, R., Kyykkä, T., & Häikiö, S. (2025). Kansainvälisen opiskelijan Suomi-polku osana moninaisuutta tukevaa korkeakoulupedagogiikkaa. UAS Journal, 2025(3). Haettu 4.3.2026 osoitteesta https://uasjournal.fi/3-2025/kansainvalisen-opiskelijan-suomi-polku-osana-moninaisuutta-tukevaa-korkeakoulupedagogiikkaa/

Segler-Heikkilä, L. (toim.). (2025). Kielellinen saavutettavuus hyvinvoinnin edistäjänä – International Days of Linguistic Accessibility (IDLA) 2023 and 2024 (Diak Puheenvuoro 50). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-451-0

Slaten, C. D., Elison, Z. M., Deemer, E. D., Hughes, H. A., & Shemwell, D. A. (2018). The development and validation of the University Belonging Questionnaire. The Journal of Experimental Education, 86(4), 633–651. https://doi.org/10.1080/00220973.2017.1339009

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024). Kotoutuminen ja osallisuus. Haettu 31.3.2026 osoitteesta https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus

Vuonokari-Kämäräinen, S., & Paatero, M. (2023). Step2Job: akateemisten S2-oppijoiden kielitaitoa kehittämässä. Teoksessa Asiantuntijuutta rakentamassa: Lapin yliopiston kielikeskus 40 vuotta = University of Lapland Language Centre 40 years of shaping academic expertise. Haettu PDF-muodossa 26.3.2026 osoitteesta https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65678/Vuonokari-Kamarainen_Paatero.pdf