Kehollisuutta ja taidetta kielenoppimiseen

Julkaistu: 3. syyskuuta 2025 | Kirjoittaneet: Kaisa Korpinen, Niina Lilja, Mariana Siljamäki ja Eeva Anttila

Johdanto

Taideyliopiston koordinoima ELLA-hanke (2021–2024) toi yhteen tutkijoita ja taiteilijoita useasta suomalaisesta ja pohjoismaisesta yliopistosta. Tutkimustamme ohjasivat kysymykset siitä, miten kieli, kehollisuus ja taide kietoutuvat yhteen sekä millaista kielenoppimista niiden yhteenkietoutuminen tuottaa. Tavoitteenamme oli ymmärtää, miten taide toimii ja miksi sillä on merkitystä kehollisessa kielenoppimisessa. Työskentelyymme kuului olennaisena osana yhteistyö opettajien ja opettajankouluttajien kanssa. Moniammatillisuus ja poikkitieteellisyys näkyivät myös käyttämissämme tutkimusmenetelmissä, jotka yhdistivät esimerkiksi taideperustaista ja (jälki)laadullista tutkimusta (esim. Bradley & Harvey, 2019; Pöyhönen & Paulasto, 2020). Tässä artikkelissa teemme lyhyen katsauksen käsityksiin kielestä ja oppimisesta kehollisina ilmiöinä ja käytäntöinä. Esittelemme sitten joitakin käytännön esimerkkejä ja tutkimustuloksia kehollisen ja taideperustaisen kielenoppimisen mahdollisuuksista ja haasteista eri koulutustasoilla. Päätämme pohtimalla, kuinka kehollisuudesta ja taiteista ammentavia lähestymistapoja voisi juurruttaa kielikoulutukseen.

Kielenoppimisen, kehollisuuden ja taiteen yhteydet

Kielen oppimisen perusta on kehollisessa toiminnassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kehollisuudella viittaamme ihmiskehoon tietämisen, oppimisen ja kielen keskuksena. Ymmärrys kehollisuuden merkityksestä oppimisessa tunnistetaan perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa (Opetushallitus, 2014, 2019a). Kehollinen oppiminen sekä oppimisen muotona että pedagogisena lähestymistapana pitää sisällään oppijan kokonaisvaltaisen aktivoinnin sekä kytkemisen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja materiaaliseen oppimisympäristöön. Keskeistä on kehollisen toiminnan, kuten fyysisen liikkeen, eri aistien sekä kehon sisäisten tuntemusten, tunteiden ja kokemusten yhdistäminen opetustilanteisiin. Tämä voi edistää kielen oppimista kielitaidon eri osa-alueilla. Se voi myös vahvistaa motivaatiota ja myönteistä suhtautumista kielenoppimiseen. (Jusslin ym., 2022.)

Viime vuosina soveltavassa kielentutkimuksessa jalansijaa saaneet kieleilyn ja limittäiskieleilyn käsitteet ovat olleet tärkeitä lähtökohtia myös ELLA-hankkeessa. Kieleilyn (languaging) käsitettä on soveltavassa kielentutkimuksessa käytetty usealla eri tavalla. Yhtäältä sitä on käytetty viittamaan kielelliseen merkityksen luomisen ja tiedon muokkaamisen prosessiin (Swain, 2006). Toisaalta kieleilystä puhutaan myös teorioissa, jotka korostavat inhimillisen kognition jaettua luonnetta ja ajatusta siitä, että kognitio tulee näkyväksi toiminnassa ja kielen käytössä (Thibault, 2017). Kolmanneksi kieleily viittaa dynaamisiin merkityksenmuodostuksen käytäntöihin, jotka ylittävät nimettyjen kielten rajat (García, 2009; Li, 2018). Kieli siis nähdään toimintana ja luomisena (ks. myös Toohey, 2019). Kieleily pitää sisällään kaikki ne resurssit – sanat, eleet, kuvat, äänet ja materiaalit – joita merkitysten luomiseen käytetään (García & Kleifgen, 2019). Limittäiskieleilyn (translanguaging) käsite puolestaan on ollut hyödyllinen erityisesti pedagogisia konteksteja tutkittaessa ja kehitettäessä. Se viittaa ajatukseen sisältöjen oppimisesta yli kielirajojen (ks. Lehtonen, 2021).

Kielen ja kehollisuuden yhteydet taiteeseen konkretisoituvat taideperustaisissa pedagogisissa käytännöissä, joissa leikillisyys, luovuus ja kehollinen, taiteellinen ilmaisu ovat keskeisiä. Kehollinen kieltenopetus lähestyy taidekasvatusta ja mahdollistaa sen, että kieltenoppiminen ja taide voivat yhdistyä. (Anttila, 2024).

Kehollinen ja taideperustainen kielenoppiminen käytännössä

ELLA-hankkeessa tutkimme kehollisia ja taideperustaisia työskentelytapoja varhaisesta kielikasvatuksesta aikuisten kielikoulutukseen. Esittelemme seuraavaksi muutamia esimerkkejä varhaisesta kieltenopetuksesta, valmistavasta opetuksesta, lukiosta ja opettajankoulutuksesta. Tutkimustuloksista ja pedagogisista oivalluksista voi lukea lisää syksyllä 2024 julkaistusta yleistajuisesta raportista (Anttila ym., 2024) ja sekä Apples-lehden teemanumerosta (Jusslin ym., 2024c). Käytännön esimerkkejä löytyy Kieliä tanssien! -opetusmateriaalista (Korpinen ym., 2022) ja TALK-oppaasta (Zodiak, 2017), jotka ovat avoimesti saatavilla ELLA-hankkeen verkkosivuilla.

Varhaisessa kieltenopetuksessa korostuvat ikätasoiset, toiminnalliset työtavat, joissa yhdistyvät moniaistisuus, liike ja leikki (Opetushallitus, 2019b). ELLA-hankkeeseen kiinnittyneessä väitöstutkimuksessa (Korpinen, 2024) tiimi luokanopettajia, tanssinopettajia ja kielikasvatuksen väitöskirjatutkija integroivat tanssia A1-ruotsin opetukseen peruskoulun vuosiluokilla 1–2. Opetuksessa suullinen viestintä kytkettiin liikunnallisiin leikkeihin, luovaan liikeilmaisuun ja liikesommitteluihin. Oppilaat esimerkiksi vaihtoivat kuulumisia ruotsiksi ja liikkeillä, tulkitsivat verbejä liikkumalla ja loivat ruotsinkielisen luokkatanssin. Lähestymistapa loi mahdollisuuksia keholliseen kielenoppimiseen aktivoimalla oppilaiden koko kehon, ylläpitämällä vuorovaikutusta ja laajentamalla toimintaan osallistumisen tapoja. Oppilaat kertoivat pitävänsä harjoituksista, etenkin omien valintojen tekemisestä, spontaanista puhumisesta, eläytymisestä ja pienimuotoisesta esiintymisestä. (Korpinen, 2024.)

Perusopetuksen valmistavan opetuksen ryhmät ovat kieli- ja kulttuuritaustoiltaan moninaisia. Osa ryhmien oppilaista on ehkä käynyt aiemmissa asuinpaikoissaan koulua pitkäänkin, kun taas toiset aloittavat koulupolun Suomessa. Kouluvuoden alussa kaikki ovat suomen oppimisessa alkuvaiheessa eikä ryhmällä ole yhteistä kieltä. Luova liike ja taidepohjaiset menetelmät voivat parhaimmillaan tarjota tällaisessa tilanteessa oppilaille mahdollisuuden löytää uudenlaisia tapoja sekä ilmaista itseään että oppia oppimaan. ELLA-hankkeessa tehty tutkimus kuitenkin korostaa havaintoja siitä, että taideperustaiset opetusmenetelmät vaativat aikaa. Ohjaajilla on oltava herkkyyttä tunnistaa, millaiset osallistumisen tavata tukevat oppimista ja auttavat luomaan turvallista ilmapiiriä. (Hannuksela ym., 2024.)

Lukiossa kieltenopiskelu on usein suuntautunut ylioppilaskirjoituksiin ja kehollisten ja luovien työskentelytapojen soveltaminen voi olla haastavaa. ELLA-hankkeen osatutkimus tarkasteli ruotsin kielen ja tanssin yhdistämistä lukiokurssilla. Opiskelijat rakensivat kurssilla sanallisia ja liikepohjaisia spoken word -koreografioita. He tutkivat liikettä tanssidokumentista poimimiensa ruotsinkielisten lauseiden pohjalta ja sommittelivat lauseista poeettiset tekstit, jotka he myös äänittivät. Lauseista ja liikkeistä muovautui lopulta yhtenäinen koreografia, jonka opiskelijat esittivät ja kuvasivat valitsemassaan ympäristössä. Tutkimuksen mukaan kieleily ja tanssi kietoutuivat yhteen, kun opiskelijat loivat liikemateriaalia lauseiden pohjalta, yhteensovittivat lauseita ja liikkeitä, tekivät taustaäänityksen sekä neuvottelivat tilasta ja materiaaleista eri kielillä. Tämä edisti opiskelijoiden henkilökohtaista suhdetta ruotsin kieleen ja tunnetta sen omistajuudesta. (Jusslin ym., 2024a.)

Opettajankoulutuksella on keskeinen rooli kielenoppimisen käsitysten ja käytäntöjen uudistamisessa. Kehollisen ja taideperustaisen kieltenopetuksen sisällyttäminen opettajankoulutukseen voi laajentaa tulevien opettajien ammattitaitoa. Åbo Akademin luokanopettajankoulutuksessa toteutetussa työpajasarjassa opettajaopiskelijat kokeilivat ELLA-tutkijoiden kehittämiä työtapoja tanssin ja kuvataiteen yhdistämiseksi kielen, lukemisen ja kirjoittamisen opetukseen. Yhden työpajan teemana oli tervehdykset, kehonosat ja sijainnit. Opettajajohtoisia harjoituksia seurasivat luovat tehtävät, joiden aikana opiskelijat loivat omia valokuvasommitelmia, ryhmäpatsaita ja liikekompositioita työpajassa käytettyjä sanoja ja fraaseja soveltaen. Työpajat laajensivat opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta ja tavoista opettaa kieltä. He myös näkivät lähestymistavan mahdollisuutena osallistaa oppilaita heidän omista lähtökohdistaan käsin. Opiskelijoita askarrutti kuitenkin eriyttäminen ja avoimen luovan oppimisprosessin arvioiminen. (Jusslin ym., 2024b).

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa liikunnanopettajaopiskelijat järjestivät taideperustaisia työpajoja monikielisille aikuisryhmille. Työpajoissa tulevat liikunnanopettajat yhdistivät suomen kieltä esimerkiksi luovaan liikkeeseen, tanssiin ja liikunnallisiin peleihin. Harjoitukset kytkettiin arkipäivän tapahtumiin, kuten kaupassa tai lääkärissä käymiseen, ja tilanteissa käytettäviin sanoihin ja lauseisiin. Niitä olivat muun muassa itsensä esitteleminen, suunnat ja ruokasanasto. Työpajat vahvistivat opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten keskeinen rooli heillä on tulevina liikuntakasvattajina monikielisten oppilaiden suomen kielen oppimisen tukemisessa. Lisäksi kasvoi ymmärrys siitä, että opettajan selkeä kehollinen ja sanallinen viestintä auttaa opetuksessa koko ryhmää, myös suomenkielisiä oppilaita. (Siljamäki & Anttila, 2024.)

Ehdotuksia ja suosituksia

Kehollista ja taideperustaista kielipedagogiikkaa voi soveltaa kaikilla koulutustasoilla (Anttila ym., 2024). Kaikki opettajat voivat hyödyntää näitä työtapoja omassa opetuksessaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kehollisen ilmaisun hyödyntämistä vuorovaikutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa, eri taidemuotojen yhdistämistä kieltenopetukseen tai monialaisten oppimiskokonaisuuksien rakentamista kieli-, taito- ja taideaineiden välille. Moniammatillinen ja pitkäjänteinen yhteistyö tukee oppiainerajojen ylittämistä, mutta yhteistyö edellyttää myös aikaa. Kehollisten oppimisen ja opettamisen tapojen soveltaminen kouluarkeen vaatii usein pientä tilojen uudelleenjärjestelyä, kuten pöytien työntämistä sivuun luokkatilassa tai oppituntien järjestämistä esimerkiksi koulun pihalla, käytävillä tai liikuntasalissa. Tämä voi tuoda hyvää vaihtelua koulun arkeen ja olla oppilaille motivoivaa. (Korpinen, 2024.)

Myös opettajankoulutusta on kehitettävä kehollisen ja taideperustaisen kielipedagogiikan juurruttamiseksi kielikoulutukseen. ELLA-hankeen osatutkimuksissa havaitsimme, että kehollinen ja taideperustainen kielenoppiminen on uusi lähestymistapa monelle opettajaopiskelijalle. Vaikka useat opiskelijat ilmaisivat haluavansa soveltaa kyseisiä työtapoja omassa opetuksessaan tulevaisuudessa, osa koki epävarmuutta osaamisestaan ja piti opetuksen valmistelua työläänä (Jusslin ym., 2024; Siljamäki & Anttila, 2024). Opettajille ja opettajaopiskelijoille on tärkeää tarjota tutkimusperustaista koulutusta ja käytännön kokemusta kehollisesta ja taideperustaisesta kielipedagogiikasta. Lisäksi opetussuunnitelmissa olisi hyvä tunnistaa kehollisuuden merkitys kielenoppimisessa ja taideperustaisten työskentelytapojen, kuten tanssin ja luovan liikeilmaisun, mahdollisuudet kehollisen kielenoppimisen tukemisessa.

Laadimme ELLA-hankkeessa suosituksia kehollisen ja taideperustaisen kielenoppimisen soveltamiseen eri koulutustasoilla (Anttila ym., 2024). Päätämme nostamalla muutamia suosituksia, jotka ovat suunnattu koulujen ja opettajankoulutuksen toimijoille:

• Kieltenopettajat: Laaja käsitys kielestä aktiivisena, kehollisena toimintana on tärkeä tunnistaa ja huomioida kaikilla kielen oppimisen tasoilla.

• Kaikki opettajat: Ota opetukseesi mukaan kehollista, luovaa ja taiteellista toimintaa. Se tukee oppijoita kielenkäytössä ja rohkaisee heitä luovuuteen vuorovaikutuksessa.

• Rehtorit ja opettajat: Moniammatilliseen yhteistyöhön ja ainerajojen ylittämiseen on varattava enemmän aikaa eri koulutustasoilla ja -konteksteissa.

• Opettajankouluttajat: Keskustelu ja ymmärrys oppimisen kehollisesta perustasta on tärkeä sisällyttää osaksi opettajankoulutusta ja oppilaitosten toimintaa. Opettajan perus- ja täydennyskoulutusta tulee kehittää siten, että opettajat kaikilla koulutustasoilla omaksuvat uudenlaisia pedagogisia taitoja liittyen kehollisiin, luoviin ja taiteellisiin menetelmiin.

ELLA-tutkimuksen tulosten nojalla haluamme korostaa kehollisen ja taiteellisen toiminnan yhteyttä kieleen ja kielen oppimiseen. Kehollisuus, taide ja kieli on mielestämme mahdollista ja perusteltua yhdistää entistä läheisemmin sekä pedagogiikassa että koulutuksen rakenteissa. Kieltenopetuksen kehittämisessä on olennaista huomioida laaja käsitys kielestä ja oppimisesta, sekä tähän perustuvat luovat ja taiteelliset käytännön pedagogiset sovellukset.

Tietoa ELLA-hankkeesta

ELLA:n verkkosivut: https://sites.uniarts.fi/fi/web/ellaresearchproject/etusivu

Hanketta rahoittivat Koneen säätiö, Svensk-Österbottniska samfundet ja Harry Schaumans stiftelse.

Kaisa Korpinen on varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteitaan ovat varhainen kieltenopetus, kehollinen kielenoppiminen ja taideperustaiset työskentelytavat.

Niina Lilja on asiantuntijaviestinnän professori Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee monikielisyyden sekä kielen ja vuorovaikutuksen multimodaalisuuden kysymyksiä.

Mariana Siljamäki on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori. Hänen asiantuntemukseensa kuuluvat tanssipedagogiikka, kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus sekä kehollinen kielenoppiminen.

Eeva Anttila on tanssipedagogiikan professori Taideyliopistossa ja ELLA-tutkimushankkeen (2021–2024) vastuullinen johtaja. Hänen tutkimuksensa kohdistuu muun muassa keholliseen dialogiin ja keholliseen oppimiseen.

Lähteet

Anttila, E. (2024). What’s art got to do with it?: Contemplations on art, language, and embodiment. Apples – Journal of Applied Language Studies, 18(4), 8–24. https://doi.org/10.47862/apples.142936

Anttila, E., Hannuksela, R., Jusslin, S., Korpinen, K., Lehtinen-Schnabel, J., Lilja, N., Nielsen, C. S. & Siljamäki, M. (2024). Embodied Language Learning through the Arts: Insights, results, and policy recommendations/Kehollisuus ja taide kielen oppimisessa: Oivalluksia, tuloksia ja suosituksia/ Kroppsligt språklärande genom konst: Insikter, resultat och policyrekommendationer. Taideyliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-083-6

Bradley, J., & Harvey, L. (2019). Creative inquiry in applied linguistics: Language, communication and the arts. Teoksessa C. Wright, L. Harvey & J. Simpson (toim.) Voice and practices in applied linguistics: Diversifying a discipline (s. 91–107). White Rose University Press.

García, O. (2009). Bilingual education in the 21st century: A global perspective. Wiley/Blackwell.

García, O., & Kleifgen, J. A. (2019). Translanguaging and literacies. Reading Research Quarterly, 55(4), 553–571.  https://doi.org/10.1002/rrq.286

Hannuksela, R., Aldebs, A., & Lilja, N. (2024). The frictions and blessings of doing community arts in schools with multilingual pupils: Ethical considerations. Apples – Journal of Applied Language Studies, 18(4), 52–78. https://doi.org/10.47862/apples.143070

Jusslin, S., Kaarla, L., Korpinen, K., & Lilja, N. (2024a). Spoken word choreographies in additional language learning practices in upper secondary school: Entanglements between languaging-and-dancing. The Modern Language Journal, 108(3), 1–22. https://doi.org/10.1111/modl.12949

Jusslin, S., Korpinen, K., Hannuksela, R., & Svendler Nielsen, C. (2024b). Embodied and arts-integrated languages and literacies education in primary teacher education: Becoming-teachers’ diffractions of opportunities-and-challenges. Apples – Journal of Applied Language Studies, 18(4), 125–152. https://doi.org/10.47862/apples.142928

Jusslin, S., Korpinen, K., Lilja, N., Martin, R., Lehtinen-Schnabel, J., & Anttila, E. (2022). Embodied learning and teaching approaches in language education: A mixed studies review. Educational Research Review, 37(100480), 1–21. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2022.100480

Jusslin, S., Lilja, N., & Anttila, E. (2024c). Embodied language learning through engagement in the arts. Apples – Journal of Applied Language Studies, 18(4), 1–7. https://doi.org/10.47862/apples.148553

Korpinen, K. (2024). Dancing language education: An embodied approach in early language teaching and learning [Väitöskirja, Turun yliopisto]. UTUPub. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9958-3

Korpinen, K., Westerlund, J., Nyman, P., Komulainen, M., Tarmi-Öhman, S. & Törnblom, E. (2022). Kieliä tanssien! Opetusmateriaali varhennettuun kielenopetukseen. https://sites.uniarts.fi/fi/web/ellaresearchproject/kieli%C3%A4-tanssien-

Lehtonen, H. (2021). Kielitaitojen kirjo käyttöön, limittäiskieleilyä luokkaan. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia, (13), 70–90. https://doi.org/10.30660/afinla.100292

Li, W. (2018). Translanguaging as a practical theory of language, Applied Linguistics, 39(1), 9–30. https://doi.org/10.1093/applin/amx039

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Opetushallitus (2019a). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/9270292

Opetushallitus (2019b). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset ja täydennykset koskien A1-kielen opetusta vuosiluokilla 1–2. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_vuosiluokkien_1-2_a1-kielen_opetussuunnitelman_perusteet.pdf

Pöyhönen, S., & Paulasto, H. (2020). Kieli ja taide: lähtökohtia, menetelmiä ja tulevaisuuden suuntia. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia, (74), i–xx.

Siljamäki, M., & Anttila, E. (2024). Teachers’ expanding roles and tasks: Integrating embodied and arts-based language pedagogies in physical education for cultural and linguistic awareness. Apples – Journal of Applied Language Studies, 18(4), 154–173. https://doi.org/10.47862/apples.142971

Swain, M. (2006). Languaging, agency and collaboration in advanced second language learning. Teoksessa H. Byrnes (toim.), Advanced language learning: The contributions of Halliday and Vygotsky (pp. 95–108). Continuum.

Thibault, P. J. (2017). The reflexivity of human languaging and Nigel Love’s two orders of language. Language Sciences, 61, 74–85. https://doi.org/10.1016/j.langsci.2016.09.014

Toohey, K. (2019). The onto-epistemologies of new materialism: Implications for applied linguistics pedagogies and research, Applied Linguistics, 40(6), 937–956. https://doi.org/10.1093/applin/amy046

Zodiak (2017). TALK – taidetta ja liikettä kieltenopetukseen. https://sites.uniarts.fi/en/web/ellaresearchproject/talk-materiaali