Kaksikielinen hoitotyön opetus työelämäosallisuutta tukemassa

Julkaistu: 3. syyskuuta 2025 | Kirjoittaneet: Ulla-Maaria Paukkunen, Hanna-Mari Pesonen ja Henna Jousmäki

Hoitajien kielitaito suurennuslasin alla

Hoitajien kielitaito puhututtaa suomalaisia erityisesti silloin, kun mediassa nostetaan esiin tapaus, jossa epäillään potilasturvallisuuden vaarantuneen hoitajan epäiltyjen kielitaitopuutteiden vuoksi (esim. Ylitie 2024). Kahvipöydistä keskustelupalstoille ihmetellään tällöin sitä, miten on mahdollista, että Suomessa työskentelevä hoitotyön ammattilainen ei osaa työtehtäviensä edellyttämää suomen kieltä riittävän hyvin. Samasta asiasta ovat ilmaisseet huolensa itse ammattikunnan edustajat: jopa 80 prosenttia Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenkyselyyn syksyllä 2024 vastanneista pitää ulkomailta rekrytoitujen kollegoidensa ammatillista kielitaitoa riittämättömänä (Kiuru ja Siranko 2025).

Samaan aikaan hyvinvointialueet ja muut alan työnantajat ajavat kansainvälisten rekrytointien lisäämistä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan vuoksi (ks. esim. Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, Tevameri 2023, Valtiontalouden tarkastusvirasto 2022). Tätä ristiriitaisuutta kuvastaa tuoreeltaan mediaan päätynyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen päätös purkaa eräät ulkomaisten työntekijöiden työsuhteet koeajalla vedoten työntekijöiden osaamisen puutteisiin, joista osa on hyvinvointialueen mukaan liittynyt kielitaitoon; irtisanottujen mukaan kyseessä on syrjintä (Nykänen ja Järvenpää 2025), joka ei antanut edes mahdollisuutta suomen kielen oppimiselle kollegoiden kohdellessa tulokkaita “kuin ilmaa”.

Julkisuuteen päätyvät tapaukset ovat usein monisyisiä ja osoittavat puutteita ja kehitystarpeita monella tasolla. Asian vakavuudesta kertoo jo se, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kielitaidosta määrää laki: heillä tulee olla tehtäviensä edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559). Hoitotyössä, kuten muissakin ammateissa, kielitaito on osa ammattitaitoa: keskeistä on muun muassa kirjallinen dokumentointi sekä kommunikointi potilaiden, omaisten ja muiden ammattilaisten kanssa. Riittävä ammatillinen kielitaito on tärkeää paitsi potilasturvallisuuden varmistamiseksi, myös työyhteisöviestinnän ja työhyvinvoinnin kannalta; se tukee myös hoitotyöntekijän ammatti-identiteetin rakentumista ja jatkuvaa oppimista sekä edistää sosiaalisia suhteita työpaikalla (Kamau ym. 2023, Lehtimaja ja Kurhila 2018). On kuitenkin tulkinnanvaraista, mitä kielitaidon riittävyydellä kulloinkin tarkoitetaan.

Ammatillisen suomen kielen taidon tärkeys hoitotyössä tunnistetaan ammattikorkeakoulujen englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa (Bachelor's Degree Programme in Health Care, Nursing), jota on tarjolla useassa ammattikorkeakoulussa Suomessa. Tutkinto-ohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan hoitajavajeeseen mahdollistamalla alan tutkinnon hankkimisen sekä työllistymisen Suomeen valmistumisen jälkeen myös kansainvälisille opiskelijoille. Osa koulutuksen järjestäjistä edellyttää hakijoilta A2.1- tai B1-tason suomen kielen taitoa jo hakuvaiheessa, mutta tämä käytäntö ei ole ammattikorkeakouluissa yhtenäinen ja koulutukseen voi hakeutua myös ilman suomen kielen taitoa (Opintopolku). Opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä vahvistetaan koulutuksen aikana. Kun opiskelija sitten siirtyy työelämään, työnantaja kuitenkin viime kädessä arvioi, onko kielitaito riittävä työtehtävien hoitamiseen (Valvira).

Kaksikielinen koulutus avainasemassa hoitotyön suomen kielen kehittymisessä

Koska englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelijoiden suomi toisena kielenä (S2) -lähtötaso vaihtelee, koulutuksen järjestäjien on löydettävä keinoja tukea opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä lain vaatimalle tasolle. Mustonen ja Tuisku (2019) kehottavat kriittiseen itsetutkiskeluun koulutuksen suunnittelussa: ammatillisen suomen kielen oppimisen tulisi kehittyä hoitotyön substanssiosaamisen rinnalla. Heidän mukaansa ammatillista S2-oppimista tulisi edistää hoitotyön opettajien ja suomen kielen opettajien sekä harjoittelupaikkojen ja työelämän yhteistyönä. Myös Rajala ja Takaeilola (2017) korostavat yhteisopettajuuden merkitystä sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon opettamisessa.

Haasteeseen kehittää suomen kielen oppimista hoitotyön osaamisen rinnalla on tuoreeltaan vastannut Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) -hanke (ks. Vartiainen 2024), jonka myötä opetusta on Metropolia-ammattikorkeakoulussa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa toteutettu hoitotyön ja suomen kielen opettajan yhteisopettajuutena sekä suomeksi että englanniksi (Rasa ja Sievers 2024). Lisäksi ammatillisen kielitaidon kehittymistä on tuettu erilaisilla pedagogisilla menetelmillä (Laiho ja Ylistalo 2024) ja kielitietoisella ohjauksella (Repo Jamal 2024a).

Englanninkielistä sairaanhoitajakoulutusta eli ns. nursing-ohjelmaa on lähdetty kehittämään kaksikieliseksi myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SEAMK) opiskelijoiden työharjoitteluun ja työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi. Tavoitetta edistetään muun muassa osana SEAMKin koordinoimaa ja Euroopan unionin osarahoittamaa ryhmähanketta Hoitotyön suomea virtuaalisessa 360-oppimisympäristössä (SUVI360 2025–2026). Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Centria-ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu. Hankkeen keskiössä on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten hoitotyön opettajien osaamisen vahvistaminen selkokielen käytössä ja kielitietoisuudessa hoitotyön opiskelijoiden kaksikielisessä opetuksessa (ks. Jousmäki 2025, Pesonen ym. 2025). Eräänä konkreettisena päätuloksena hankkeessa tuotetaan avoin virtuaalinen oppimisympäristö ammatillisen suomen kielen oppimisen tukemiseksi. Hankkeen ensivaiheessa toteutettiin osaamistarpeiden ja kokemusten kartoitus opettajille, kliinisen harjoittelun ohjaajille sekä opiskelijoille. Esittelemme seuraavaksi vähemmän kuultua opiskelijoiden näkökulmaa kaksikieliseen opetukseen.

Kaksikielinen opetus opiskelijoiden kokemana

Järjestimme keväällä 2025 SUVI360-hankkeen puitteissa opiskelijoille työpajan, jossa kutsuimme heitä pohtimaan kaksikielistä opetusta eli suomen kielen mukaan tuomista englanninkielisille opintojaksoille. Työpajaan osallistui kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita SEAMKin nursing-tutkinto-ohjelmasta. Työpajassa työskenneltiin kahdeksassa ryhmässä, joissa oli kolme-neljä henkilöä kussakin.

Pohdinnan ja keskustelun tueksi annoimme ryhmille seuraavat viitteelliset kysymykset englanniksi käännettynä:

• Millaisia kokemuksia sinulla on kaksikielisestä opetuksesta? Kerro esimerkkejä.

• Mistä pidät kaksikielisessä opetuksessa?

• Miten kehittäisit kaksikielistä opetusta?

• Pitäisikö suomea mielestäsi käyttää opetuksessa enemmän vai vähemmän? Miksi?

Kysymysten tarkoitus oli herätellä opiskelijoita miettimään omia näkemyksiään ja kokemuksiaan kaksikielisestä opetuksesta, sen toimivuudesta ja mahdollisista haasteista. Tätä artikkelia varten olemme luokitelleet ryhmien paperiarkeille kirjoittamat vastaukset opiskelijoiden kokemien hyötyjen ja haasteiden näkökulmasta. Esitämme esimerkit niiden alkuperäiskielellä, englanniksi. Joihinkin esimerkkeihin olemme lisänneet hakasulkeet (esim. [We have]) kontekstin esiintuomiseksi tai ymmärtämistä helpottamaan. Muuten emme ole tehneet muutoksia vastausten kirjoitusasuun.

Kaksikielisen opetuksen hyödyt opiskelijoiden näkökulmasta

Yleisesti voimme todeta, että opiskelijat pitivät kaksikielistä opetusta hyödyllisenä. Yhden ryhmän mukaan suomen kielen käyttö oppitunneilla oli hauskaa ja tehosti oppimista:

[We have] very good experience e.g. we have teachers who usually switch from English to finish during lessons and it is so fun and makes us learn more (ryhmä 4)

Kaksikielisestä opetuksesta koettiin olevan hyötyä suomen kielen oppimiselle, sanavaraston kasvattamiselle ja ylipäätään suomen kieleen tottumiselle. Eräs ryhmä nosti esiin myös sen, että suomen ja englannin rinnakkainen käyttö mahdollistaa kahden kielen oppimisen samanaikaisesti:

We find it’s advantageous to use finnish alongside English. We can learn both English and finnish together. (ryhmä 2)

Vastaus kertoo osaltaan myös siitä, että tavallisesti nursing-koulutukseen osallistuville myös englanti on vieras kieli, joten he opiskelevat hoitotyön substanssin lisäksi kahta vierasta kieltä. Tämän jotkut opiskelijat saattavat tosin kokea myös kuormittavana, jos molemmat tunneilla käytettävät kielet ovat opiskelijalle vieraita kieliä:

Bilingual teaching can be overwhelming in the sense that some student are not native speaker (ryhmä 1).

Myös Mustonen ja Tuisku (2019) huomauttavat kolmen osa-alueen eli hoitotyön, suomen ja englannin yhtäaikaisen opiskelun haastavuudesta.

Kaksikielisyyden nykyistä laajempi käyttö englanninkielisessä koulutusohjelmassa saa nursing-opiskelijoilta kuitenkin kannatusta, sillä he kokevat kaksikielisen opetuksen lisäävän heidän itseluottamustaan ja edistävän heidän kotoutumistaan:

It makes us have confidence in ourselves and we get used to the language. (ryhmä 4)

What we like about this is that it helps us have a sense of belonginess and integration with the society and healthcare world. (ryhmä 7)

Opiskelijoiden sanoin kaksikielinen opetus auttaa heitä tottumaan suomen kieleen – voinemme puhua jossain määrin niin sanotun kielikorvan kehittymisestä tai kieleen sosiaalistumisen kokemuksesta (ks. esim. Lilja ym. 2022). Opiskelijat kertovat suomen kielen mukaanoton edistävän heidän kokemustaan ja tunnettaan yhteiskuntaan sekä sosiaali- ja terveysalan yhteisöön kuulumisesta. Opiskelijat vaikuttavatkin tiedostavan Suomen terveydenhoitoalan kielitaitotarpeet ja -vaatimukset hyvin. Tämän vuoksi osa opiskelijoista toivoo, että suomen kielen käyttöä hoitotyön opetuksessa lisättäisiin edelleen:

Finnish should be used more especially in nursing because in nursing work and practice environment, finnis language is used. (ryhmä 2)

More finnish when skills labs, but theory only in english. (ryhmä 5)

Suomenkielisen opetuksen lisäämistä tukee opiskelijoiden mukaan se, että työelämässä ja harjoitteluympäristöissä käytetään pääasiassa suomea. Opiskelijat mainitsivat, että suomea voitaisiin käyttää enemmän erityisesti käytännönläheisissä opetustilanteissa, kuten amk-opetuksessa hyödynnetyissä taitopajoissa, kun taas teoreettiset aiheet pitäisi opiskelijoiden mielestä käsitellä edelleen englanniksi.

Opiskelijoiden kokemat haasteet kaksikielisessä opetuksessa

Kysyttäessä kaksikielisen opetuksen haasteista työpajaan osallistuneet opiskelijat mainitsivat aiemmin mainitsemamme kuormittavuuden lisäksi huolensa siitä, pystyykö opettaja huomioimaan opiskelijoiden toisistaan mahdollisesti eriävät S2-osaamisen tasot. Heidän mukaansa opettajan tietoisuus kielitaitotasoista on tärkeää, ettei substanssin oppiminen vaarannu kielellisten haasteiden vuoksi:

It would be ideal to use Finnish more but the teacher has to be aware of the individual language skills differences so that delivery of the content is not missed. (ryhmä 7)

Kaksikielisessä opetuksessa onkin Repo Jamalin (2024b) mukaan olennaista huolehtia siitä, että opiskelija pystyy omaksumaan opetettavan substanssisisällön, vaikka hänen kielitaitonsa olisi vasta kehittymässä. Toista opetuskieltä tulisi Garosen ym. (2020) mukaan lisätä opetukseen asteittain mutta johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti. Myös opiskelijat peräänkuuluttivat johdonmukaisuutta kaksikielisen opetuksen käytössä:

To improve this form of teaching, we believe consistency will play a role in enabling student. (ryhmä 1)

Opiskelijoiden toive johdonmukaisuudesta voidaan ymmärtää myös niin, että käytänteet vaihtelevat eri opettajien välillä. Heidän mielestään kaksikielisen opetuksen käytänteiden yhtenäistäminen tukisi oppimista paremmin. Tosin opiskelijoiden vastauksista ei käy ilmi, miten heidän näkökulmastaan käytänteet opettajien välillä vaihtelevat.

Koska nursing-ohjelma rakentuu nimensä mukaisesti englannin kielen varaan, englantia opiskelijat eivät kuitenkaan halua häivyttää kokonaan. Teoriaopetuksen lisäksi opiskelijat toivoivat ylipäätään, että vaikeammat oppisisällöt opiskeltaisiin aina englanniksi. Erityisen tärkeänä englannin kielen käyttö nähtiin tilanteissa, joissa opiskelija suunnittelee mahdollisesti muuttoa Suomen ulkopuolelle valmistumisensa jälkeen:

We agreed that finnish should be used more but the second language should be given attention in case the student would want to relocate to other country. (ryhmä 3)

Kansainvälisten opiskelijoiden motivaatio oppia suomen kieltä käyttöä varten kumpuaa usein heidän halustaan jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen (ks. esim. Virtanen 2017). Yllä oleva esimerkki muistuttaa kuitenkin siitä, etteivät opiskelijoiden sijoittumissuunnitelmat ole lukkoon lyötyjä eivätkä etenkään Suomen terveydenhuollon hoitajavajeen sanelemia: englanninkieliseen tutkinto-ohjelmaan hakeutumisen taustalla voi olla ajatus työskentelystä myös muualla kuin Suomessa. Jos kaksikielisellä nursing-opetuksella halutaan vakavasti vastata hoitajavajeeseen, on opetuksessa tärkeää hyödyntää enemmän aitoihin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin pohjautuvia ja toiminnallisia menetelmiä (ks. Rajala ja Takaeilola 2017, Lauranto 2023, Lenkola 2024). Vaikka kaksikielisellä koulutuksella voi jossain määrin edistää ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen, työelämäosallisuudessa on kyse muustakin, ja opiskelijat vaikuttavat tietävän tämän:

Creating more awareness. Integrating more international and home student. Getting experience form the student. (ryhmä 3)

Opiskelijat toivovatkin tietoisuuden lisäämistä, mutta paperiarkilta ei käy selväksi, kenen parissa. Työpajan purkukeskustelun ja opetus- ja ohjaustyössä tekemiemme huomioiden perusteella tulkitsemme vastauksen osin viittaavan opiskelijoille syntyneeseen ymmärrykseen siitä, että heidän työllistymisensä – tai harjoittelupaikan saaminen – riippuu osittain yleisestä asenteesta. Tämän vuoksi opiskelijat toivovat työpaikoille tietoisuutta kielellisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta. Toiveena on myös se, että kansainvälisissä ja suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat opiskelijat tekisivät enemmän yhteistyötä opintojen aikana (ks. myös Mustonen ja Tuisku 2019). Opiskelijat toivovat lisäksi, että heidän kokemuksiaan ja palautettaan hyödynnettäisiin kaksikielisen opetuksen kehittämisessä.

Kaksikielinen opetus ja työelämän tuki ammatillisen kielitaidon kehittämisen jatkumona

Nursing-opiskelijoilta saatujen vastauksien perusteella voimme sanoa, että opiskelijat pitävät kaksikielistä opetusta tärkeänä ja hyödyllisenä, jopa hauskana ammatillisen suomen kielen oppimisen keinona. Tietyin varauksin he suhtautuvat positiivisesti suomen kielen käyttöön teoriatiedon opetuksessa; samoin he myöntävät monikielisen opiskelun olevan myös kuormittavaa. Kannattaako kaksikielisyyttä siis lisätä opetukseen, ja voiko se parantaa osallisuutta työelämässä? Aiemman tutkimuksen sekä opiskelijavastausten valossa kyllä. Opiskelijavastaukset saattavat tosin osin heijastella opiskelijoiden saamaa tietoa ympäristön odotuksista pikemminkin kuin olla seurausta omakohtaisesta kokemuksesta, sillä työpajaan osallistuneet opiskelijat olivat pääosin opintojensa alkuvaiheessa.

Kaksikielisen opetuksen suuri pedagoginen mahdollisuus on siinä, että se motivoi opiskelijaa ammatillisen kielen oppimiseen ja rohkaisee uuden kielen käyttöön. Tämä on merkittävää kielenoppimisen etenemisessä ja valmistaa osaltaan opiskelijaa kliiniseen harjoittelujaksoon suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Kaksikielisellä opetuksella voidaan täten tukea sairaanhoitajaopiskelijan ammatillisen kielitaidon kehittymistä tiettyyn pisteeseen. Ideaalitapauksessa työelämään siirtyvää suomenoppijaa tuetaan suomen kielen oppimisessa edelleen myös työpaikalla eri tavoin, jolloin kielitaito pääsee kehittymään entisestään.

Kaksikielisen ammatillisen opetuksen kehittämistarpeita on tunnistettu opiskelijatyöpajan lisäksi aiemmassa tutkimuksessa. Kaksikielistä opetusta ei luoda yksin eikä tyhjästä: siinä tarvitaan johdonmukaista, strategista yhteistyötä eri tahojen kesken – niin hoitotyön ja kielen opettajien kuin koulutusohjelmavastaavien ja työelämän edustajien välillä. Nursing-koulutuksen ja sitä tarjoavien ammattikorkeakoulujen vastuulla on jatkaa eettisen opiskelijarekrytoinnin edellyttämää yhteistyötä ja yhteiskehittämistä työelämän kanssa sekä, Mustosta ja Tuiskua (2019) seuraten, tarkastella edelleen kriittisesti omaa toimintaansa toimivien kielikoulutuskäytänteiden kehittämiseksi.

Tässä artikkelissa siteeratut opiskelijat suorittavat kliiniset harjoittelujaksonsa Etelä-Pohjanmaalla eli alueella, jossa vieraskielisten määrä on Suomen alhaisin ja jossa suomen kielen osaamisen riittävyyttä punnitaan kenties subjektiivisesti tarkemmin kuin muualla maassa (ks. Jousmäki ym. 2024a, Jousmäki ym. 2024b). Hoitotyön rekrytoinneissa ei kielitaitovaatimuksesta tule lain ja potilasturvallisuuden edessä joustaa. Sen sijaan paljon voitaneen vielä tehdä työyhteisöjen kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittämiseksi ja kielellisen tuen tarjoamiseksi sekä sen eteen, kuinka harjoittelun ohjaajat ja muu henkilöstö, esihenkilöt mukaan lukien, suhtautuvat oppivan sairaanhoitajaopiskelijan kehittyvään kielitaitoon.

Ulla-Maaria Paukkunen (FT) työskentelee suomen kielen ja viestinnän lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Hanna-Mari Pesonen (TtT) työskentelee hoitotyön yliopettajana Centria-ammattikorkeakoulussa.

Henna Jousmäki (FT) työskentelee projektipäällikkönä Suvi360-hankkeessa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Garone, A., Van de Craen, P. & Struyven, K. (2020). Multilingual nursing education: Nursing students’ and teachers’ interests, perceptions and expectations. Nurse Education Today 86: 104311. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104311

Jousmäki, H. (2025). ”Opetan ammattia, en kieltä” – mihin kielitietoisuutta tarvitaan amk-opetuksessa? SEAMK-verkkolehti. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050939455

Jousmäki, H., Iikkanen, P. & Enbuska, M. (2024a). Katsaus monikielistyvään työelämään. Migration-Muuttoliike, 50(1), 32–39. Saatavilla: https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/145745

Jousmäki, H., Lehto, L-M., Pienimäki, H-M. & Iikkanen, P. (2024b). Language and spatiality in the study of migrants’ integration into Finnish working life: Building bridges between applied linguistics and geography. AFinLAn vuosikirja 2024 (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja 81). Saatavilla: https://doi.org/10.30661/afinlavk.143429

Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T-M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M. & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse registered nurses' experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse Education Today, 121: 105700. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700

Kiuru, E. & Siranko, H. (2025). Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Saatavilla:  https://www.superliitto.fi/wp-content/uploads/2025/01/maahanmuutto-ja-kielitaito-2024-super-lahihoitajien-kokemuksia.pdf

Laiho, S. & Ylistalo, E. (2024). Toiminnallisesti kaksikielisen korkeakoulutuksen pedagogisia ratkaisuja. Teoksessa H. Repo Jamal, & S. Laiho (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulu, TAITO-sarja 146. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/871286

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/559

Lauranto, Y. (2023). Kielenopetus, kielioppi ja funktionaalisuus. Funkin tahdissa -blogi. Saatavilla: https://www.funksuomi.fi/blogi/kielenopetus-kielioppi-ja-funktionaalisuus/

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. (2018). Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Lenkola, H. (2024). Funktionaalinen kielikäsitys ja kielen toiminnallinen oppiminen. Teoksessa H. Repo Jamal, & S. Laiho (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulu, TAITO-sarja 146. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/871286

Lilja, N., Eilola, L., Jokipohja, A-K. & Tapaninen, T. (toim.) (2022). Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa: suomen kielen oppimisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet. Tampere: Vastapaino.

Mustonen, A. & Tuisku, S. (2019). Mihin tähtäät, nursing-ohjelma? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(1). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2019/mihin-tahtaat-nursing-ohjelma

Nykänen, H. & Järvenpää, V. (2025). Irtisanotut ulkomaiset hoitajat kokevat epätoivoa: Pohjois-Savon hyvinvointialue lupasi, että kaikki järjestyy. YLE 18.7.2025. Saatavilla: https://yle.fi/a/74-20173343

Opintopolku. Saatavilla: https://opintopolku.fi/konfo/fi/

Pesonen, H.-M., Peltoniemi, H., Liedes, E., Saari, A. & Kosutic, D. (2025). Potilasturvallisuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta selkokielellä. Centria Bulletin. Centria-ammattikorkeakoulun verkkolehti. Saatavilla: https://centriabulletin.fi/potilasturvallisuutta-saavutettavuutta-ja-yhdenvertaisuutta-selkokielella/.

Rajala, S. & Takaeilola, M. (2017). Ammatillisen kielitaidon kehittyminen sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(5). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/ammatillisen-kielitaidon-kehittyminen-sairaanhoitajien-patevoitymiskoulutuksessa

Rasa, A.-R. & Sievers, A. (2024). Substanssin opettajan ja S2-opettajan välinen yhteisopettajuus. Teoksessa H. Repo Jamal, & S. Laiho (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia ammattikorkeakoulu, TAITO-sarja 146. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/871286

Repo Jamal, H. (2024a). Kieli- ja kulttuuritietoinen työote opetuksessa ja ohjauksessa. Teoksessa H. Repo Jamal, & S. Laiho (toim.), Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolian ammattikorkeakoulu, TAITO-sarja 146. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/871286

Repo Jamal, H. (2024b). Esipuhe. Teoksessa H. Repo Jamal, & S. Laiho (toim.), Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolian ammattikorkeakoulu, TAITO-sarja 146. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/871286

Sosiaali- ja terveysministeriö (2023). Tiekartta 2022–2027. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2023:8. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7178-3

SUVI360 (2025–2026). Hoitotyön suomea virtuaalisessa 360-oppimisympäristössä (SUVI360). Hankkeen kotisivu. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/suvi360/

Tevameri, T. (2023). Sote-palveluala. Työvoima, yksityisen sektorin rooli ja kansainvälistyminen. TEM toimialaraportit 2023:2. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-605-5

Valtiontalouden tarkastusvirasto (2022). Työperusteinen maahanmuutto. Maahanmuuttohallinnon tehokkuus, asiakaslähtöisyys sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointi sosiaali- ja terveysalalle. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 13/2022. Saatavilla: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-529-0

Valvira. Riittävän kielitaidon osoittaminen. Saatavilla: https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito

Vartiainen, P. (2024). Kaksikielinen koulutus – eettinen tapa vastata työvoimapulaan. Teoksessa H. Repo Jamal & S. Laiho (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulu, TAITO-sarja 146. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/871286

Virtanen, A. (2017). Toimijuutta toisella kielellä: Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa.

Ylitie, H. (2024). Hoivakodin työntekijä osasi sanoa suomeksi yhden sanan: Näin hoitohenkilökunnan kielitaitoa valvotaan. Helsingin Sanomat 5.7.2024. Saatavilla: https://www.hs.fi/suomi/art-2000010538955.html (luettu 25.6.2025)