Kohti kieli- ja kulttuuritietoista työharjoittelun ohjausta – kokemuksia MUNDO-harjoittelumallista

Julkaistu: 3. syyskuuta 2025 | Kirjoittaneet: Sari Lintukorpi, Douglas Schneider, Marja Tomberg ja Maarit Harjanne

Kielitaito on avain kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen

Ammattikorkeakouluissa (AMK) terveysalan englanninkielisen koulutuksen ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut (Ks. Vipunen n.d.; SVT 2023). Keskeinen tavoite ja ratkaisu yleiseen osaajapulaan on kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jääminen, integroituminen ja työllistyminen. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen yhä enemmän, vaikka koulutusalakohtaisia eroja on. Hyvin työllistyvät ammattikorkeakoulujen terveys- ja hyvinvointialalta valmistuneet. (Haapamäki & Piiroinen 2024.)

Suomeen opiskelutarkoituksessa muuttaneista kansainvälisistä opiskelijoista noin 40 % muuttaa ulkomaille opintojen jälkeen. Tämä on yleismaailmallinen ilmiö. Varsin moni kansainvälinen työntekijä sijoittuu muutaman vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta Uudellemaalle, kun taas kotimaiset AMK-tutkinnon suorittaneet jäävät paljolti opiskelumaakuntiinsa. (Haapamäki & Piiroinen 2024.)

Jäppinen ym. (2025) nostavat esille rohkeuden vaatia suomen kielen opiskelua. Heidän artikkelissaan viitataan yhdysvaltalaiseen Foreign Service Instituten (FSI) luokitteluun, jonka mukaan suomi sijoittuu Euroopan kielistä yhdeksi hitaimmista kielistä oppia. Suomen kieli on ominaispiirteittensä vuoksi vieraan tuntuinen, mikä voi hidastaa kielen omaksumista. Hidas oppiminen ei silti tarkoita, etteikö kieltä voisi oppia – kielen oppimiseen on vain annettava mahdollisuuksia ja tukemiseen työkaluja.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira vaatii terveysalan ammattilaisilta vähintään itsenäisen kielenkäyttäjän taitotasoa (B1.2). Usealle kansainväliselle opiskelijalle tämä on AMK-opintojen aikana kova tavoite, jos opiskelee ammattia englanniksi ja itselleen usein vieraalla kielellä. Suomen kielen opiskelu on heille usein “lisäkerros kaiken muun päälle”. Jos suomen kielen oppimista, suomen kielen erillisten opintojaksojen lisäksi, lisättäisiin enemmän osaksi ammatillisia opintojaksoja, saataisiin kielen oppimisesta tavoitteellisempaa ja paremmin työllistymistä tukevaa. Oikeusministeriön tilaaman selvityksen mukaan “koulutusjärjestelmän on huolehdittava siitä, että valmistuvat voivat toimia asiantuntijoina suomeksi” (Onikki-Rantajääskö 2024, 3). Lisäksi ammattikorkeakoulujen kielipolitiikkaa olisi tulevaisuudessa tarkasteltava kansainvälistyvän ja monikielisen opiskelijaryhmän näkökulmasta (ks. Repo 2023). Kielilinjauksia englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin ja uusia kielitietoisia pedagogisia toimintatapoja tarvitaan kaikkiin ammattikorkeakouluihin nopeasti.

MUNDO-harjoittelu kielen, kulttuurin ja ammatillisen oppimisen tukena

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin opiskelemaan tullessa ei vaadita suomen kielen osaamista. Kieltä pitää kuitenkin oppia terveysalan tutkinnon aikana, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuudet siirtyä sujuvasti työelämään valmistumisen jälkeen. Suomen kieli on pääsääntöisesti eriytetty omiksi, vapaasti valittaviksi opinnoiksi. Ammattiopintojaksoilla terveysalan opettajat pyrkivät käyttämään myös suomen kieltä. Hoitotyön opinnoissa on lisäksi tarjolla kaksi Nursing Finnish –opintojaksoa, joissa keskiössä on ammattikieli. Työharjoitteluissa odotetaan, että opiskelija osaa jo (ammatti)kieltä, vaikka opiskelija on usein vasta omaksumassa kielen perusteita. Harjoitteluohjaajilla ei ole välttämättä riittävästi tietoa tai välineitä kielen oppimisen tukemiseen, jolloin ohjaus koetaan usein liian kuormittavaksi ja raskaaksi.

SAMKin toteuttamassa Welcome to work! -hankkeessa 2023-2025 (Euroopan Unionin osarahoittama, ESR+) pilotoitiin kieli- ja kulttuuritietoisia harjoitteluja Satakunnan alueen sosiaali- ja terveysalan yksityisten yritysten kanssa. Tavoitteena oli tukea erityisesti yhteistyökumppaneina toimivien yritysten harjoittelunohjaajia, mutta hankkeen toimien avulla vahvistettiin monimuotoisia käytänteitä kokonaisissa työyhteisöissä. Yritysten henkilöstöä koulutettiin kieli- ja kulttuuritietoisuuteen sekä kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen samalla, kun yrityksissä toteutettiin monikielisiä ja –kulttuurisia harjoitteluja, jotka SAMKissa on nimetty MUNDO-harjoitteluiksi. Lisäksi ennen harjoittelun alkua pidettiin aina MUNDO-info opiskelijoille, harjoitteluohjaajille ja harjoittelua ohjaaville opettajille. Harjoittelun aikana pidettiin viikoittain reflektiotapaamisia, joissa keskityttiin mm. kieleen ja sen oppimiseen liittyviin asioihin.

MUNDO perustuu opiskelijamoduuli-harjoittelumalliin (Manninen 2014), johon on lisätty systemaattista kielen ja kulttuurin oppimisen ja ohjaamisen tukemista. Harjoittelu voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai tiimiharjoitteluna. Perusidea on, että opiskelija, opiskelijapari tai tiimi toimii itsenäisemmin ohjaajan tukiessa taustalla. Mallissa korostuu myös vertaisarviointi silloin, kun harjoittelu toteutetaan pari- tai tiimimuotoisena.

Hankkeessa kehiteltiin ja kokeiltiin erilaisia konkreettisia kielen oppimista tukevia työkaluja harjoittelupaikkoihin. Kielisopimuksen idea on tehdä opiskelijan kielitaitotaso näkyväksi ja määritellä kielitavoitteet harjoitteluun (Kielibuusti 2024). TOKASA- ja ELMA-hankkeissa luotuja kielisopimuksia modifioitiin tekemällä kaksikielinen versio, kirjoittamalla alkuun kielisopimuksen käyttöä selittävä info, helpottamalla kielen eri osa-alueiden kuvausta ammattiin liittyvillä kielenkäyttöesimerkeillä ja lisäämällä kielitaitotasokuvaukset. Hoitotyössä aikaisemmat harjoittelutehtävät korvattiin kokonaan kielen oppimista tukevilla tehtävillä, joita ovat esimerkiksi CV:n kirjoittaminen suomeksi ja sinne suomen kielen taitotason kuvaaminen, sanojen ja fraasien kerääminen omaan vihkoon ja itsensä esittely suomeksi työharjoittelussa vastaantulevissa erilaisissa tilanteissa.

Ohjaajille tehtiin vinkkilista, jossa näkyy kielen taitotasot sekä kuviona että sanallisesti esimerkein kuvattuna. Vinkkilistassa on myös yleisiä vinkkejä kansainvälisen opiskelijan ohjaukseen sekä kielen eri osa-alueiden tukemiseen. Taskuun taitettava vinkkilista kulkee kätevästi ohjaajan mukana, ja siitä voi tarkistaa kieleen ja sen oppimisen tukemiseen liittyviä asioita. Opiskelijoille tehtiin lomake vertaisarvioinnin tueksi. Vertaisarviointilomaketta käytetään pariharjoittelussa: opiskelijapari antaa palautetta toistensa toiminnasta harjoittelun eri osa-alueilla tähtiasteikkoa käyttäen ja perustelee arvionsa esimerkein. Arvioitavat kohteet lomakkeessa ovat: kulttuurienvälinen ymmärrys ja vuorovaikutus, kielellinen tuki, ammattisanaston jakaminen sekä yhteistyötaidot. Lisäksi arvioidaan onnistumisia parina ja annetaan mahdollisuus lisäkommentteihin tai kehitysehdotuksiin. Hankkeen tuotokset löytyvät avointen oppimateriaalien kirjastosta aoe.fi.

Vaikka suomalaiset opiskelevat englantia, hankkeen aikana kävi ilmi, että moni harjoitteluohjaaja tarvitsee rohkaisua sen käyttöön. Tämä oli lähtökohtana hankkeessa “sokerina pohjalla” toteutettuihin, kielen käyttöä tukeviin Tea, talk & biscuits – pelikortteihin. Korteissa on keskusteluun virittäviä yleisiä, sekä suomeksi että englanniksi kirjoitettuja, kieleen ja kulttuuriin liittyviä teemoja. Esimerkiksi tauoilla Tea, talk & biscuits –korttipelin avulla voisi madaltaa sekä kielellisiä että kulttuurisia esteitä.

Harjoitteluohjaajien kokemuksia MUNDO-harjoittelusta

Hankkeessa tehtiin alku- ja loppukyselyt työnantajille ja työntekijöille heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään kulttuurisuuden monimuotoisuuden toteutumisesta työssä, kielitaidosta ja monikielisyydestä. Loppukyselyn mukaan hankkeen toimet vahvistivat työyksiköiden kielitietoista ohjausosaamista ja antoivat lisää rohkeutta puhumiseen. Ohjaajat saivat konkreettisia työkaluja kielen tukemiseen, (esimerkiksi lyhyiden lauseiden ja sanastojen käyttöön sekä työympäristössä käytössä olevan tekstimateriaalin huomioimiseen kielen oppimisen näkökulmasta), ja tietoa jaettiin aktiivisesti työyhteisön sisällä. Ymmärrys monikulttuurisen työyhteisön haasteista ja mahdollisuuksista laajeni.

Kansainvälisen opiskelijan tekemät harjoittelun tavoitteet selkiytyivät harjoittelun ohjaajalle hankkeessa annetun tuen ja keskustelun myötä. Ohjaus voi olla haastavaa erityisesti silloin, kun opiskelijan suomen kielen taito on heikko. Kynnys käyttää suomea voi olla korkea opiskelijalle, jolloin myös ohjaaja pitäytyy englannin kielessä. Ohjaajat kokivat tarvitsevansa tukea varsinkin siihen, miten rohkaista opiskelijaa pieniin suomen kielen kokeiluihin, vaikka vain yksittäisten sanojen käyttöön. Ohjauksessa selkokieli tai selkeän kielen käyttö ei aina auta. Toisaalta ohjaajan englannin kielen käyttöön voi liittyä epävarmuutta ja aristelua.

Vuorovaikutustilanteissa ohjaajan ja opiskelijan välinen henkilökemia korostui, samoin tarve tietoiselle ja suunnitelmalliselle kielenkäytön tukemiselle työyhteisössä. Luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen ja tutustuttaminen työyhteisöön olivat tärkeitä, jotta opiskelijan kielitaito lähti kehittymään – usein hitaasti, “kuin dieselmoottori”, kuten yksi harjoitteluohjaaja osuvasti kuvasi. Esihenkilön esimerkki ja avoin asenne olivat keskeisiä kansainvälisen opiskelijan ohjauksen onnistumisessa.  Kielistrategia – eli linjaukset eri kielten rinnakkaisesta käytöstä, monikielisyydestä ja kielen oppimisesta organisaatiossa (Lehtimaja ym. 2023, 156) – olisi oiva apu, vaikka se onkin monille työpaikoille vielä varsin vieras käsite.

MUNDO-harjoitteluun osallistuneiden opiskelijoiden kokemuksia

Opiskelijoille tehdyn kyselyn perusteella useimmat kansainväliset opiskelijat haluaisivat jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen, ja heistä osa aikoo jäädä Satakuntaan. Suomeen saavat jäämään hyvä koulutus, elämänlaatu, palkka, turvallisuus ja positiiviset kokemukset suomalaisista ihmisistä. Toisaalta epävarmuus työllistymisestä ja hidas suomen kielen oppiminen ovat keskeisiä esteitä Suomeen jäämisessä.

Kansainväliset opiskelijat kokivat, että harjoittelunohjaajat ja opiskeluparit MUNDO-harjoittelussa suhtautuivat heihin pääosin tasavertaisesti ja tukivat suomen kielen oppimista. Esimerkiksi vertaistuki opiskelijaparilta oli tärkeää. Selkokieltä ja selkeää kieltä opeteltiin käyttämään, mikä oli hyödyllistä riippumatta siitä, käytettiinkö suomea vai englantia. Kansainväliset opiskelijat hyödynsivät myös omaa äidinkieltään harjoitteluissa aina kun se oli mahdollista. Jos ohjaajalla tai harjoitteluparilla oli sama äidinkieli, asioita voitiin selventää myös omalla äidinkielellä. Kansainväliset opiskelijat arvostivat monikielisyyden mahdollisuuksia ammatillisen ja kielellisen oppimisen tukemisessa, vaikka se oli myös haastavaa.

Osa kansainvälisistä opiskelijoista koki syrjintää tai huomiotta jättämistä harjoittelupaikassa kulttuuritaustansa vuoksi. Heidän mielestään opettajat kuitenkin tukivat heitä yhdenvertaisesti. Myös asiakkaat kannustivat kansainvälisiä opiskelijoita vuorovaikutuksessa, esimerkiksi auttamalla ääntämisessä ja antamalla erilaisia sanavaihtoehtoja. Opiskelijoista osalle kulttuurierot, kuten suhtautuminen alastomuuteen ja ruokailutavat, olivat hämmentäviä.

Kansainväliset opiskelijat kertoivat, että heikko suomen kielen taito aiheuttaa stressiä: vaikka harjoittelu sujuisi hyvin, voi työnsaanti silti olla vaikeaa kielitaitovaatimusten vuoksi. He toivoivat harjoittelupaikoilta kulttuurisensitiivisyyttä, empatiaa ja avoimuutta erilaisuutta kohtaan. Kielen oppiminen nähtiin tärkeänä osana ammatillista kasvua ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomenkielinen opiskelija tuki MUNDO-harjoittelussa kansainvälistä opiskelijapariaan mallintamalla vuorovaikutustilanteita, selittämällä kielioppia ja kulttuurisia asioita sekä rohkaisemalla käyttämään suomen kieltä. Tärkeää oli, että suomenkielinen opiskelija ei toimi tulkkina, joka kääntää kansainväliselle opiskelijaparille kaiken englanniksi. Kansainvälinen opiskelija voi parhaimmillaan tukea myös suomenkielisen opiskelijan ammatillista kehittymistä ja ammatillisen englannin kielen kehittymistä. Suomenkielisten opiskelijoiden mielestä oli tärkeää, että kansainvälinen opiskelija ei jäänyt passiiviseksi tarkkailijaksi, vaan osallistui aktiivisesti parityöhön. Tämä edellytti etenkin harjoittelun alkuvaiheen asiakastilanteen suunnittelussa myös ohjattua vuorovaikutuksen suunnittelua. Tässä opettajan antama sparraus ja tuki olivat hyödyllisiä.

Ennakkotutustuminen ja luottamuksen rakentaminen opiskelijaparin kesken paransi yhteistyötä. Työt suunniteltiin ja toteutettiin pääsääntöisesti yhdessä, mutta huomattiin, että vastuut on hyvä sopia harjoittelupaikan erityispiirteet huomioiden. Monikieliset ja kielitietoiset käytännöt vaativat edelleen harjoittelua ja yhteistä sitoutumista.

MUNDO-harjoittelua ohjaavien opettajien palaute

Kyselyn avulla kartoitettiin ohjaavien opettajien palautetta MUNDO-harjoittelusta. Vastausten ja heidän kanssaan käytyjen keskustelujen perusteella hankkeen toimenpiteet lisäsivät opettajien tietoisuutta suomen kielen taitotasoista ja tukivat monikielisyyden hyödyntämistä harjoittelun ohjauksessa. Lisäksi ne auttoivat kiinnittämään huomiota selkeään kieleen sekä puheessa että kirjallisessa viestinnässä.

Käytännön työkalut koettiin hyödyllisiksi, mutta tarvetta lisäkoulutukselle on edelleen. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti kielitietoisuuden soveltamisesta harjoittelussa: miten opettaa ja ohjata kaksikielisesti, käyttää selkokieltä, selkeää kieltä ja monikielisyyttä sekä tukea harjoitteluohjaajia ja muuttaa asenteita. Opettajat toivoivat myös lisää tietoa eri kulttuureista.

Opettajat pitivät pariharjoittelua toimivana, mutta suomenkielisen opiskelijan tukemiseksi toivottiin lisää työkaluja. Viikoittaiset reflektiot olivat pääosin hyödyllisiä, ja erään opettajan mukaan MUNDO-harjoittelupaikoissa “kansainvälisiä opiskelijoita ymmärrettiin paremmin kuin muissa harjoitteluissa”. Harjoitteluohjaajien sitouttaminen reflektioihin koettiin tärkeäksi kehityskohteeksi.

Positiivisina kokemuksina opettajat toivat esiin harjoittelupaikan ilmapiirin ja luontevan kielen oppimisen harjoittelun ohessa. Opettajat havaitsivat ohjaajien osaamisen kehittymisen, ja MUNDO-harjoittelupaikoissa opiskelijat edistyivätkin sekä kielitaidolle että ammatillisille taidoille asetettujen tavoitteiden osalta.

Kieli- ja kulttuuritietoinen ohjaus rakentaa inklusiivista työelämää

MUNDO-harjoittelumallin pilotointi Satakunnan alueen sosiaali- ja terveysalan yrityksissä nosti esiin monikielisen ja -kulttuurisen ohjauksen mahdollisuuksia ja haasteita. Harjoittelut osoittivat, että kun työyhteisö sitoutuu kielitietoisiin toimintatapoihin ja kansainväliset opiskelijat kohdataan avoimesti ja empaattisesti, voidaan luoda merkityksellisiä oppimis- ja yhteistyöympäristöjä kaikille osapuolille. Harjoittelupilotit korostivat rakenteellisen tuen, osallistavan ohjauksen ja käytännön kielitaidon harjoittelun merkitystä monikulttuurisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi MUNDO-harjoittelu vahvisti myös integraatiota ja osallisuutta.

Yhteisten keskustelujen ja käytännön työkalujen avulla työyhteisöt saivat konkreettisia keinoja opiskelijoiden tukemiseen. Kansainvälinen opiskelija tekee kielisopimuksessa suomen kielen oppimisen tavoitteet näkyväksi kaikille harjoittelun osapuolille. Myös suomenkielisen opiskelijan olisi hyvä tehdä oma kielisopimus, johon hän kirjoittaisi tavoitteet selkokielen, selkeän kielen ja monikielisyyden käytöstä silloin, kun hän tekee harjoittelua kansainvälisen opiskelijan kanssa.

Käsitteet kielitietoisuus, monikielisyys, selkokieli ja kulttuurinen monimuotoisuus selkiytyivät harjoitteluohjaajille ja opettajille hankkeen antaman tuen myötä.  Kansainvälisten opiskelijoiden ja työyhteisöjen yhteistyö lisääntyi, samoin kuin halukkuus kasvattaa kansainvälisten rekrytointien määrää. Lisäksi kiinnostus eri kulttuureja kohtaan kasvoi niin yksilö- kuin työyksikkötasollakin. Asenne ja hyväksyvä ilmapiiri eli se, miten opiskelijat kohdataan ja miten vuorovaikutusta rakennetaan monikielisessä kontekstissa, korostuvat harjoittelun onnistumisessa. Hankkeen toimet osoittivat, kuinka tärkeää on lisätä avointa keskustelua kielestä, kielen oppimisesta ja vuorovaikutushaasteista työpaikoilla.

Selkeän kielen ja selkokielen käyttö harjoittelussa niin suomeksi kuin englanniksikin on tärkeää. Selkokieli on mainittu oikeusministeriönkin selvityksessä yhtenä apukeinona kielitaidon kehittymisessä ja erilaisten asiakkaiden kohtaamisessa. Selkokielen tuntemus ja juurruttaminen toivottavasti leviävät vähitellen koulutussektorille. Vaatimus selkokielisyydestä nousee esiin avoimen hallinnon strategiassa, ja selkokielen hallitseminen tarvitaan myös ammattikorkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamisvaatimuksiin. (Onikki-Rantajääskö 2024, 101.)

MUNDO-harjoittelukokemukset osoittivat myös, että kansainväliset opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan suomea ja sitoutumaan suomalaiseen työelämään, mikäli he saavat siihen tukea ja mahdollisuuksia. Toisaalta heikko kielitaito aiheuttaa stressiä ja voi vaikuttaa haluun jäädä alueelle tai alalle. Tässä mielessä MUNDO-harjoittelumallin kaltainen lähestymistapa on tärkeä askel kohti inklusiivisempaa työelämää, joka huomioi kieli- ja kulttuuritaustan yksilölliset tarpeet.

Yksi keskeisistä huomioista oli parityöskentelyn merkitys. Kun kansainvälinen opiskelija työskentelee joko suomenkielisen tai toisen kansainvälisen opiskelijan kanssa, vertaistuki ja -palaute, mallin tarjoaminen ja yhteinen ymmärrys tukevat oppimista. Ohjaajien on tärkeää huolehtia siitä, ettei suomenkielinen opiskelija jää tulkin rooliin, vaan vastuu ja osallistuminen jakautuvat tasaisesti.

Haasteena on edelleen työyhteisöjen kehittyminen kielitietoisiksi. Kyselyn vastauksista ilmeni, että kielistrategia on yhä monille työyhteisöille vieras käsite. Kielitietoinen ohjaus ei voi jäädä yksittäisten ohjaajien vastuulle vaan kieleen liittyvien linjausten pitää koskea koko organisaatiota ja sen toimintaa, mikä edellyttää koko työyhteisön osallistumista, koulutusta ja yhteistä keskustelua. Erityisesti esihenkilöiden rooli ilmapiirin rakentajina ja suunnan näyttäjinä korostuu.

Kulttuuriset kokemukset ja työyhteisön vuorovaikutustavat rakentuvat aina kaksisuuntaisesti. Ne voivat poiketa merkittävästi kansainvälisen opiskelijan omista lähtökohdista. Samalla myös suomalaiset saavat uusia näkökulmia. Keskustelut eri kulttuuritaustoista ja arjesta rikastuttavat molempien osapuolten ymmärrystä ja lisäävät keskinäistä kunnioitusta. Kielellinen ja kulttuurinen vuorovaikutus on yhteinen oppimisprosessi, jossa uteliaisuus, avoimuus ja halu ymmärtää toista ovat keskeisiä voimavaroja.

Harjoittelun sujuvuutta edistäisi, jos kansainväliset ja suomenkieliset opiskelijat tekisivät yhteistyötä muiden opintojaksojen aikana, jolloin yhteinen tekeminen ja kielitietoisuus olisi tutumpaa. Lisäksi eri kulttuurien ymmärtäminen ennen harjoittelua sujuvoittaisi yhteistyötä. Suomen kieltä tulisi sisällyttää jo tutkintoon kuuluvien suomen kielen opintojen lisäksi ammattiopintoihin enemmän ja systemaattisemmin, jotta ammattisanasto olisi tuttua ennen harjoittelua.

MUNDO-harjoittelun kokeilut ja kokemukset osoittavat, että kieli- ja kulttuuritietoisen työyhteisön rakentaminen on sekä mahdollista että kannattavaa. Se vaatii aikaa, harjoittelua ja ennen kaikkea tahtoa, mutta palkintona on työelämä, jossa erilaisuus nähdään voimavarana ja yhteinen ymmärrys rakentuu sanojen lisäksi myös asenteissa ja arvostuksessa.

Sari Lintukorpi, TtM, on fysioterapian lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Douglas Schneider, YAMK-kuntoutus, on anatomian ja fysiologian lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Marja Tomberg, FM, on suomen kielen ja viestinnän lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Maarit Harjanne, TtM, on hoitotyön lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Haapamäki, J.  & Piiroinen, K. (2024). Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen.

Tilastoneuvos-blogi. Vipunen. Luettu 6.6.2025. Tilastoneuvos

Jäppinen, T., Uusitalo, L. & Hämäläinen T. (2025). Ammattitaitoa on, mutta suomen taito ei riitä – mikä avuksi? MustRead. Luettu 2.6.2025.  Ammattitaitoa on, mutta suomen taito ei riitä – mikä avuksi? – MustRead

Kielibuusti (2024). Kielituetussa työharjoittelussa tehdään kielisopimus. Luettu 26.8.2025. Kielituetussa työharjoittelussa tehdään kielisopimus | Kielibuusti

Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L. & Kurhila, S. (2023). Monikielisen työyhteisön opas. Helsinki: Alma Talent Oy.

Manninen, Katri (2014). Experiencing authenticity: The core of student learning in clinical practice. Karolinska Institutet. Thesis. https://hdl.handle.net/10616/41988

Onikki-Rantajääskö, T. (2024). Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriö, 2024. Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa - Valto

Oulun yliopisto. (2023). Kulttuurinen osaaminen sote-alan työyhteisöissä (KulttuuriOsaaja-hanke). https://www.oulu.fi/fi/projektit/kulttuurinen-osaaminen-sote-alan-tyoyhteisoissa

Repo, E. (2023). Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustiede. Turun yliopiston julkaisuja.

Suomen virallinen tilasto (SVT). (2023). Opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta 2023. ISSN=1798–7644. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 6.6.2025].  https://stat.fi/julkaisu/cln35ne7rakpr0cutwroh2nyp

Vipunen. (n.d.). Kansainvälisyys. Opetushallinnon tilastopalvelu. Luettu 3.6.2025. Kansainvälisyys