Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2025
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(5)
Julkaistu 3. syyskuuta 2025
Pääkirjoitus: Kielitietoisuutta korkeakouluopintoihin ja työelämään
Mari Honko ja Erja Kilpeläinen
Kehollisuutta ja taidetta kielenoppimiseen
Kaisa Korpinen, Niina Lilja, Mariana Siljamäki ja Eeva Anttila
Keho on inhimillisen vuorovaikutuksen keskiössä: kaikki kielellinen toiminta lähtee kehosta. Kehollisuuden merkitys myös kielen oppimisessa ja opetuksessa on tunnistettu. Taiteen ja kehollista ilmaisua tukevien taideperustaisten menetelmien toimivuudesta kielenopetuksessa tiedetään kuitenkin vasta vähän. Monitieteisessä tutkimushankkeessa Embodied Language Learning through the Arts (ELLA) selvitimme, miten keholliset ja taideperustaiset työskentelytavat tukevat kielenoppimista ja auttavat uudistamaan pedagogisia käytänteitä eri oppimisympäristöissä. Tavoitteenamme oli tuoda tuoreita näkökulmia kielenoppimiseen ja -opetukseen sekä herättää kriittistä keskustelua siitä, miten koulutuksen rakenteita voisi uudistaa vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin. Esittelemme tässä artikkelissa hankkeen tuloksia ja pedagogisia sovelluksia.
Redesigning online learning material for an overlooked learner population
Eva Malessa
This article is based on my lectio praecursoria, the introductory lecture given at the public defence of my dissertation 'Access to (M)ALL: Redesigning a literacy support serious game app in a participatory design approach with Finnish language and literacy teachers of adult migrants with limited/interrupted formal education' on the 5th of April 2025. My dissertation was publicly examined by Senior Lecturer Linda Bradley (University of Gothenburg), with Senior Lecturer Mari Honko (University of Jyväskylä) functioning as my custos and Professor Martha Bigelow (University of Minnesota) as external pre-defence reviewer.
Kaksikielinen hoitotyön opetus työelämäosallisuutta tukemassa
Ulla-Maaria Paukkunen, Hanna-Mari Pesonen ja Henna Jousmäki
Suomalaisten ammattikorkeakoulujen englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus (nursing) tuottaa työmarkkinoille pääosin muita kuin maan virallisia kieliä ensikielenään puhuvia osaajia. Ulkomaalaistaustaisten hoitajien (suomen) kielitaidon riittävyys työtehtävien hoitamiseen tulee toistuvasti kyseenalaistetuksi julkisessa keskustelussa. Nursing-koulutusta onkin viime aikoina kehitetty kaksikielisyyden suuntaan useissa ammattikorkeakouluissa. Mitä ovat kaksikielisen hoitotyön opetuksen pedagogiset mahdollisuudet ja kehittämistarpeet opiskelijapalautteen valossa?
Kohti kieli- ja kulttuuritietoista työharjoittelun ohjausta – kokemuksia MUNDO-harjoittelumallista
Sari Lintukorpi, Douglas Schneider, Marja Tomberg ja Maarit Harjanne
Sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä kaivataan konkreettisia välineitä kansainvälisen opiskelijan kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Welcome to work! -ESR+ -hankkeessa modifioitu ja pilotoitu MUNDO-harjoittelumalli auttaa rakentamaan monikielistä ja -kulttuurista vuorovaikutusta: harjoittelumallin konkreettiset työkalut tukevat kielitaidon kehittymistä, oppimista ja osallisuutta. Koko työyhteisön avoin asenne sekä sitoutuminen kieli- ja kulttuuritietoiseen harjoitteluohjaukseen ja toimintakulttuuriin ovat keskeisiä asioita, jotta kansainväliset opiskelijat voivat kasvaa osaksi suomalaista työelämää.
Maahanmuuttotaustaiset opiskelijat, akateemiset tekstit ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua korkeakoulutukseen
Kirsi Leskinen
“Mä haluan lukea tällaisia tekstejä tavallisesti sun ammatissa on, samanlaisia termejä”, pohtii Olga, kun tehtävänä on keskustella siitä, mitä suomen kielen oppimiseen liittyvää haluaisi harjoitella seuraavaksi (Leskinen, 2021, s. 115). Olga on muuttanut Suomeen aikuisena, ja hänellä on korkeakoulututkinto lähtömaastaan – nyt tavoitteena on täydentää opintoja ja työllistyä omalle alalle. Tutkin väitöskirjassani (Leskinen, 2024) Olgan ja muiden korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden koulutuspolkuja Suomessa, heidän työskentelyään akateemisissa tekstitilanteissa sekä suomen kielen taidon ja tekstitaitojen kehittymistä. Tämä teksti pohjautuu väitöstutkimukseeni, jonka tulosten valossa pohdin erityisesti, millä tavoilla korkeakoulutusta tulisi kehittää, jotta se olisi saavutettavampaa myös maahanmuuttaneille.
Maahanmuuttajataustaiset opettajat kielen oppijoina: havaintoja ukrainalaisten opettajien monikielisyydestä, kielenkäytöstä ja suomen kielen merkityksestä
Hanna Jokela ja Yulia Santonen
Esittelemme tässä artikkelissa havaintoja suomen kielen merkityksestä ukrainalaisten opettajien opinto- ja urapoluilla. Tarkastelemme sellaisia kielen käyttöön ja kielitaidon kehittymiseen liittyviä tekijöitä, jotka nousivat esiin ryhmähaastattelussa, johon osallistui kolme Turun yliopistossa erillisopiskelijana opiskelevaa ukrainalaista opettajaa.
Korkeakoulut kulttuurienvälisen viestintäosaamisen kehittäjinä globaalissa työelämässä
Niina Kovalainen
Kansainvälistyvä työelämä edellyttää korkeakouluilta yhä vahvempaa panostusta opiskelijoidensa kulttuurienvälisen ja ylirajaisen osaamisen kehittämiseen. Tämä artikkeli tarkastelee, miten suomalaiset korkeakoulut voivat tukea Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoidensa ylirajaisia ja kulttuurienvälisiä viestintätaitoja ja pohtii, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tähän liittyy. Miksi nämä taidot ovat välttämättömiä tulevaisuuden työmarkkinoilla? Miksi pelkkä englannin osaaminen ei riitä?